Auton oikeanpuoleinen eturengas on litussa vanteen alla. Kuljettaja puuhastelee paikkaussarjan kanssa. Ilma virtaa saman tien ulos paikkausaineella täytetystä renkaasta.
Lauantai oli jo iltapäivän puolella nelisen vuotta sitten, kun kotikulmilla huoltoaseman ilmanpainemittarin luokse nilkutti valtavilla vanteilla ja hyvin matalaprofiilisilla renkailla varustettu Mercedes-Benz.
Auton oikeanpuoleinen eturengas oli litussa vanteen alla, ja kuljettaja ryhtyi puuhastelemaan paikkaussarjan kanssa. Touhu oli epätoivoisen näköistä, rengas näytti korjauskelvottomalta ja kun Mersu-mies paikkausainetta käytettyään koetti syöttää renkaaseen ilmaa, suhinasta kuuli, kuinka se virtasi saman tien ulos.
”Tuosta ei nyt tule mitään. Ei taida olla vararengasta mukana?”
”Ei ole. Täytyy tästä ajaa kotiin ja maanantaina Olarin Veholle”, Mercedeksen kuljettaja vastasi.
”Älä ihmeessä lähde ajamaan. Tuo etupyörähän pyörii vanteella. Rengas on varmasti entinen, mutta vanne saattaa olla vielä pelastettavissa. Kilometrinkin ajo vielä ja vannekin on tuhoutunut. Tuollainen pyörä maksaa paljon, ja sitä tuskin löytyy varastosta.”
Kuljettaja tuntui edelleenkin haluavan lähteä ajamaan. Oli vielä koetettava jatkaa järkipuhetta.
”Jos vielä täräytät tuon vanteella kulkevan pyörän kuoppaan, niin etukulmaan tulee rumia jälkiä ja siinä voi ripustuksetkin mennä. Suosittelen hinausauton soittamista paikalle. Se on ainoa viisas vaihtoehto”
Rengasrikko iski! Lue 20 vinkkiä rengasrikon varalle.
Ammattiapua tien päälle
Tilanne huoltoasemalla on nykyajalle valitettavan tyypillinen. Rengas on rikki, varapyörää ei ole, paikkaussarjasta ei ole apua ja on viikonloppu, jolloin useimmat autokorjaamot ja rengasliikkeet ovat kiinni.
Nykyiset huipputeknologiaa sisältävät renkaat kestävät aivan toisella tavalla kuin vuosikymmenien takaiset ristikudosrenkaat. Mutta vaikka rengasvalmistaja Michelinin kertoman mukaan rengasrikkoja sattuu Euroopassa vain yksi rikko 75 000 ajokilometriä kohden, ne ovat edelleen arkipäivää.
Ennen tämän jutun kirjoittamista pelkästään Espoon sisäisillä ajomatkoilla tuli kahden viikon aikana vastaan kaksi rengasrikon vuoksi tienvarteen jäänyttä autoa. Länsiväylällä kuljettaja näytti yrittäneen käyttää paikkausainetta huonolla menestyksellä ja soitti parhaillaan apua paikalle, Kehä kolmosella rengasrikon kärsinyttä autoa vedettiin parasta aikaa hinausauton kyytiin.
Hinausauto ei kuitenkaan välttämättä ole ainoa eikä paraskaan vaihtoehto. 1990-luvun alusta lähtien avustuspalvelut ovat kehittyneet niin, että alan markkinoita hallitsevien Autoliiton ja Falckin autoista löytyy apua renkaan puhjetessa, jos avun tarpeeseen on varautunut joko Autoliiton +jäsenen henkilökohtaisella matkanjatkamispalvelulla tai Falckin ajoneuvokohtaisella Tieturvalla.
Avun voi saada myös vakuutuksen, uudehkoon autoon liittyvän tiepalvelun tai korjaamoketjun turvan kautta.
Jos autossa on varapyörä, ammatti-ihmisillä on sekä osaaminen että välineet sen vaihtamiseen auton alle. Jos varapyörää ei ole, renkaan korjaaminen voi onnistua tien päällä tai suurissa kaupungeissa assistance-autosta voi jopa saada käyttökelpoisen varapyörän ensi hätään.
”Usein pystymme hankkimaan uuden renkaan myös virka-aikojen ulkopuolella. Verkostollamme on hyvät kontaktit paikallisiin toimijoihin”, Autoliiton turvapalvelupäällikkö Jonne Luomala kertoo.
Varapyörä on edullinen
Yhä harvemmassa uudessa autossa on enää varapyörää, joko täysikokoista tai tilapäiskäyttöön sopivaa. Autonvalmistajat jättävät varapyörän mielellään pois, koska se vie tavaratilaa ja lisää painoa. Michelinin tietojen mukaan varapyörä ja renkaanvaihtovälineet kasvattavat auton painoa keskimäärin 30 kiloa ja vievät tavaratilaa 80 litraa.
Suomessa autojen maahantuojat karsastavat varapyörää myös verotussyistä, koska lisäpainon aiheuttama käytännössä pieni polttoaineen kulutuksen lisäys huonontaa auton päästöarvoa ja lisää sen perusteella autoveroa.
Osaan autoista varapyörän saa tilattua valinnaisvarusteena ja sen lisäkustannus on yleensä pieni, vain 100 –200 euroa.
Erityisesti pitkien välimatkojen Suomessa varapyörä on verraton apu, joka säästää aikaa ja vaivaa – usein rahaakin.
Paikkausaine ei aina auta
Monissa uusissa autoissa varapyörä on korvattu paikkausainesarjalla, jossa on paikka-ainepullo ja heppoisen näköinen kompressori. Sarjaan sopii vanha sanonta, että varusteena se lämmittää lähinnä mainosmiehen mieltä, sillä paikkausaineesta ei ole läheskään aina apua, kun rengas rikkoutuu.
”Paikkausaineet toimivat ainoastaan silloin kun vaurio tai vuoto on renkaan kulutuspinnan osalla. Jos mahdollinen vaurio on sattunut renkaan kylkeen, mikään paikkausaine ei toimi”, Continental Renkaan asiakspalvelupäällikkö Raine Ristola kertoo.
Kulutuspinnan reikää korjattaessa paikka-aine valutetaan venttiilin kautta renkaan sisälle ja renkaaseen syötetään ilmaa kompressorilla, joka saa virtaa auton 12 voltin pistorasiasta.
Pakkassäiden kylmyydessä kangistunutta paikkausainetta on kuulemma vaikea saada ulos purkista. Paikkausaineen käyttö myös tuhoaa usein lopullisesti renkaan, joka saattaisi vielä olla paikattavissa.
”Liiman kuivuminen renkaan sisällä voi tehdä sen poistamisen tai puhdistamisen mahdottomaksi rengasliikkeellekin”, Bridgestone Finlandin kuluttajatuotteiden tuotepäällikkö Lasse Wirama toteaa.
Tarkista paikkausaineen päiväys
Paikkausaine vanhenee petollisen nopeasti. Esimerkiksi neljä vuotta vanhaan autoon piti hiljattain huollon yhteydessä uusia paikkausainepullo, koska se oli päiväyksen mukaan jo vanhentunut.
Paikkausaineen päivämäärä pitäisi tarkastaa auton määräaikaishuoltojen yhteydessä, mutta tämä ei valitettavasti ole itsestään selvää kaikissa huoltokorjaamoissa.
Sepelikivi uhkana sorateillä
Renkaiden hyvinvoinnin kannalta oleellista on huolehtia oikeista rengaspaineista. Kuormatussa autossa pitää noudattaa autonvalmistajan tavallista korkeampia painesuosituksia, jotka poikkeavat yhden tai kahden henkilön kuormalla käytettävistä paineista.
Uudehkoissa autoissa rengaspaineet kannattaa tarkistaa aina kun rengaspaineiden valvontajärjestelmän antama informaatio antaa siihen aihetta.
”Terävä sepelikivi aiheuttaa nykyään varsin usein rengasrikon sorateillä. Kyseisillä tieosuuksilla ajonopeutta pitäisi pudottaa selvästi. Mitä kovempaa ajetaan, sitä enemmän kivet pomppivat ja sitä herkemmin ne iskeytyvät tai tarttuvat takarenkaiden kulutuspinnan uriin. Lopulta kivet hakkautuvat kulutuspinnasta läpi ja aiheuttavat vuodon renkaaseen”, Continentalin Ristola selittää.
Jos renkaan pinnassa tai sivupinnoissa näkyy epätavallisia halkeamia, repeämiä tai patteja, Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri kehottaa kääntymään asiantuntijan puoleen rengasliikkeessä.
“Kyseessä voi olla vain visuaalinen haitta, mutta rengasammattilainen osaa sanoa, onko kyseessä turvallisuusriski ja tarvitseeko renkaat vaihtaa ennen pidempää matkaa”, Morri sanoo.
Onko venttileissä hattu paikoillaan?
Morrin mukaan olisi myös hyvä tarkistaa, että venttiileissä on hatut paikoillaan.
“Yllättävän usein huomaa venttiilihatun puuttuvan. Kuulostaa pikku jutulta, mutta ilman hattua venttiiliin voi kerääntyä kaikenlaista likaa, mikä taas aiheuttaa ongelmia: renkaiden ilmanpaine laskee, renkaan lämpeneminen kasvaa ja rengasrakenne rasittuu normaalia enemmän. Tämän seurauksena rengas kuluu ja voi myös rikkoutua herkemmin.”