Kesä, kärpäset ja kahden tunnin lomavideo kännykällä!
Kaikilla on nykyään videokamera taskussaan ja monet osaavat sitä suvereenisti käyttääkin. Valtaosa meistä unohtaa silti kuvaamiseen ja eritoten julkaisemiseen liittyvät munauksen paikat. Tässä jutussa on mukana tiivistelmä siitä, mitä kannattaa muistaa. Mutta ensin tekniikkaa ja knoppeja.
Yli kaksi minuuttia on rääkkäystä
Pitäydyn tässä jutussa kännykkävideoinnissa. Parhailla älypuhelimilla saa teknisesti täysin riittävää jälkeä lähes mihin tahansa tarkoitukseen.
Jos haluat videotasi katsottavan, tee siitä alle puolentoista minuutin mittainen. Okei, alle kahden minuutin. Älä vemputa zoomia edestakaisin, mutta pyri vaihtelemaan kuvakulmia.
Koukuttavaa tarinaa onnistuu harvemmin kyhäämään ilman editointia eli leikkausta. Koska puhelimissa on järjettömästi laskentatehoa, kapulaeditointi on ollut mahdollista jo vuosien ajan. Editointi on enimmäkseen otosten pätkimistä alusta ja lopusta sekä häivytysten tekoa otoksesta toiseen. Ehkä musan lisäämistä.
Esimerkiksi sellaiset softat kuin Vivavideo, Cyberlink Powerdirector ja Wevideo tarjoavat näitä ja paljon muutakin varsin helpolla tavalla. Pidemmissä kuin parin minuutin projekteissa säätäminen alkaa silti tuskastuttaa.
Ilmainen lounas ei maistu
Cyberlink Powerdirector on olemassa Androidille, Vivavideo ja Wevideo myös iOS:lle. Imovie on naimisissa Ompun ekosysteemin kanssa, ja sellaiset Android-softat kuin Filmora Go ja Moviemaker Filmmaker ovat pilviorientoitunutta Android-kamaa eli editoinnin voi tehdä isommallakin tietovälineellä helposti pilvitse.
Useimmat näistä työkaluista voi ladata maksutta, mutta ne edustavat nykyistä freemium-maailmaa. Ilmaisversion resoluutio on huono tai kuvissa kummittelee vesileimoja tai hyödyllisiä (käytännössä usein välttämättömiä) ominaisuuksia puuttuu. Mitä niistä ilmaisista lounaista sanotaankaan?
Heittäydy itse kuvaan!
Sitten on vaikkapa Adoben Clip, jonka saa ilmaiseksi ladattua firman sivuilta. Sen (ja monen muunkin) ediittisoftan automaatio mahdollistaa omien klippien teettämisen vaikkapa videon musiikin tahtiin.
Pinnacle Studio Pro ja Luma Fusion ovat esimerkkejä raskaamman sarjan kaluista eri tason ominaisuuksineen. Näitä ”ominaisuuksia” on jo liikaakin suurimmalle osalle amatöörikäyttäjiä.
Ei editointi silti ole välttämätöntä, jos suvaitsee vähän pohtia etukäteen, mitä haluaa esitykseensä sisällyttää. Jos kuvaat lasten kodanrakennusta, 30 sekunnin otokset rakentamisen eri vaiheista saattavat toimia sellaisinaankin.
Perheessä yleensä joku alkaa narista, kun äiskä tai iskä alkaa kuvata. Anna kamera narisijalle ja ole itse toisella puolella linssiä!
Missä saa kuvata, mitä voi julkaista?
1. Kuvaaminen ja julkaiseminen ovat eri asioita. On tärkeätä olla valmis kertomaan, miksi jotakin kuvaa, vaikka yleisellä paikallakin. Ei ole oikeuksia ilman velvollisuuksia.
2. Jos mahdollista, kysy aina varmuuden vuoksi sekä kuvaus- että julkaisulupa kuvattavilta ja tilan haltijalta.
3. Älä julkaise lupaa kysymättä kenenkään kuvaa mainoksessa tai markkinointimateriaalissa.
4. Muista, että jakaessasi otoksiasi eri verkkopalveluissa useimmiten annat niille kaikki oikeudet materiaalin käyttöön.
5. Älä kuvaa äläkä varsinkaan julkaise kuvaa, jos joku ei halua itseään kuvattavan.
6. Älä kuvaa äläkä varsinkaan julkaise kuvaa, jossa joku on loukkaavassa tilanteessa.
7. Julkisella paikalla saa kuvata ja kuvat julkaista. Jos joku kieltää, voit tiedustella syytä.
8. Sopiminen kannattaa aina, ja helpointa on sopia asiat etukäteen.
Julkinen tila tarkoittaa avointa, vapaasti käytössä olevaa aluetta. Sellaisia tiloja ovat esimerkiksi torit, kadut ja julkiset uimarannat. Arkijärki kuitenkin sanoo, että uimaranta on rajatummin julkinen kuin katu.
Osin julkisia tiloja ovat esimerkiksi ostoskeskukset, joihin voi vapaasti mennä, mutta jotka saattavat soveltaa tiukempia sääntöjä häiriökäyttäytymistä kohtaan.
Filmi- ja videokuvaajien liitto on julkaissut hyvän ohjeen, josta yllä olevan olennaisin osuus on lainattu.
Kauko Ollila
