veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VAPAALLA

Leikattu seteli on harvinaisuus

5.1.2017

Seteleiden leikkaus vuodenvaihteessa 1945-1946 nostatti Suomessa kohun, sillä käteisen ostovoima kutistui puoleen entisestä.  Leikatut setelit ovat harvinaisia. Millainen on niiden keräilyarvo?

Monilla numismaatikoilla on kokoelmissaan niin sanottuja leikattuja seteleitä, koska ne kertovat rahan historiasta enemmän kuin monet ehjät setelit. Keräilijälle leikatut setelit ovat nyt mielenkiintoisia kuriositeetteja. Menneinä aikoina setelien leikkauksiin on liittynyt melkoisesti dramatiikkaa.

Holmaston rahahuutokaupassa lokakuussa myytiin nämä leikattujen setelien oikeat puoliskot. Setelit olivat hiukan repeytynyt 5 000 markkaa vuodelta 1939, 2 kpl 1 000 markan seteleitä vuodelta 1922 ja 500 markkaa vuodelta 1922. Näistä historiallisista setelinpuolikkaista maksettiin vain noin 230 euroa.

Vanhemmat, ennen sotia syntyneet ikäluokat muistavat varmasti kohun, jonka setelien leikkaus vuosien 1945 ja 1946 vaihteessa sai aikaan. Sotien jälkeen syntyneetkin saivat kuulla leikkauksesta kauhujuttuja.

Vielä 1960-luvulla valtiovallan pelättiin ryhtyvän uusiin leikkauksiin.  Leikkaukset toteutettiin kuitenkin tuolloin modernimmalla keinolla eli devalvoimalla markan arvo.

Käytännössä setelien leikkaus vuonna 1946 tehtiin todellakin leikkaamalla yksityisten ihmisten isommat setelit saksilla kahtia. Setelin oikeanpuolinen osa otettiin valtiolle pakkolainana. Oikeaa puoliskoa vastaan saatiin kuitti pakkolainasta.

Ostovoima puolittui

Näin setelin nimellinen ostovoima putosi puolella. Valtio sai lainattua pakolla jopa puolet vuonna 1946 tarvitsemistaan luotoista. Nykyrahassa se vastaisi noin 240 miljoonaa euroa.

Laina maksettiin takaisin kahden prosentin korkoineen kolmen vuoden päästä, mutta raju inflaatio oli sinä aikana syönyt niin korot kuin osan rahan nimellisarvostakin. Leikkauksen keskeinen tavoite oli – valtion lainan ohella – inflaation vastustaminen ja niin sanotun pimeän rahan esille saaminen.

Kansalaisia leikkaukset kirpaisivat varsin epäoikeudenmukaisesti. Joillakin oli toimenpiteestä myös etukäteistieto, ja he sijoittivat käteisensä pankkitileille, maaomaisuuteen tai muualle turvaan.

Inflaatio eli rahan arvon aleneminen oli leikkausta edeltävänä vuonna pahimmillaan vuositasolla jopa 80 prosenttia. Inflaatio laukkasi myös leikkauksen jälkeen, tuolloin 20 prosentin vuosivauhdilla.

Vasemmat puoliskot harvinaisia

Kansalaiset voivat tehdä ostoksia isojen setelien leikkauksen jälkeen siis vain setelien vasemmalla puolikkaalla. Maksuväline oli myös menettänyt puolet nimellisarvostaan.

Setelinpuolikkaat kuluivat käytössä, ja olivat laillisia maksuvälineitä vain vajaat kaksi kuukautta. Tämän ajan jälkeen puolikkaat oli vaihdettava uusiin, vuoden 1945 mallia oleviin seteleihin.

Setelien vasemmat puolikkaat poltettiin tämän jälkeen. Kun rahasta oli kova pula, vasemmanpuolisia setelinpaloja ei liiemmin jäänyt jälkipolville ihmeteltäväksi. Niitä ei myöskään ole näkynyt rahahuutokaupoissa.

Vaikka nuo vasemmat puoliskot siis ovat harvinaisia, niiden arvo ei kuitenkaan voisi nousta korkeammalle kuin mitä ehjistä seteleistä maksetaan. Syynä on se, ettei voida todistaa, milloin seteli on leikattu.

Leikkaamattomilla arvoa

Numismaatikkoja on ihmetyttänyt, mistä nuo oikean puolen puolikkaat ovat markkinoille putkahtaneet. Hyvänä selityksenä pidetään sitä, että ne ovat peräisin pimeästä rahasta eli verotukselta salattua varallisuutta. Näitä setelinpuolikkaita ei siis ole alkuperän takia lainattu valtiolle, vaan jätetty piirongin pohjalle, kun vasemmalla puolikkaalla on käyty ostoksilla.

Ehjiäkin tuon ajan seteleitä muun muassa mallivuodelta 1922 on huutokaupoissa. Esimerkiksi 500 markan sekä 1 000 markan seteli saattavat maksaa yksilön ja kunnon mukaan vaihdellen huutokaupoissa 150-500 euroa. Harvinaisemmat litterat tai muut erikoisuudet voivat olla jopa tuhansien eurojen arvoisia.

Seteleiden oikeanpuoleisista puolikkaista maksetaan ehkä vain 20 euroa, koska niillä on kokoelmissa arvoa lähinnä historiallisina harvinaisuuksina.

Seteleiden leikkauksen aikataulu

  • Setelien leikkauksesta annettiin lakiesitys eduskunnalle 20.11.1945.
  • Eduskunta hyväksyi esityksen 21.12.1945.
  • Valtioneuvosto antoi yksityiskohtaisen päätöksen 31.12.1945.
  • Setelien leikkauspäivä oli 1.1.1946.

Pentti Avomaa 

Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija

 

 

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti