Moni keräilijä ostaa antiikkia, taidetta ja designesineitä englantilaisista nettihuutokaupoista. Brexitin uhka on halventanut puntaa, ja tämä on houkutellut keräilijöitä ostoksille. Kova brexit voi puolestaan tyrehdyttää kauppaa, kun byrokratia lisääntyy.
Tämän kuun lopulla mahdollisesti toteutuva kova brexit – Britannian ero EU:sta ilman sopimusta – vaikuttaa voimallisesti myös kansainvälisiin antiikkimarkkinoihin. Tätä mieltä ovat alan asiantuntijat. Siihen yksimielisyys loppuukin, sillä asiantuntijat ovat jyrkästi erimielisiä siitä, millä tavalla se vaikuttaa.
Tavallisen keräilijän kannalta suurin ongelma liittyy joustavan kaupankäynnin loppumiseen. Kun EU:n sisällä tavarat kulkevat vapaasti maasta toiseen, EU:n ulkopuolisena maana Englanti olisi samassa asemassa kuin vaikkapa Yhdysvallat.
Tavallinen suomalaisturistikin on usein tottunut piipahtamaan lontoolaisissa antiikkikaupoissa eikä ehkä tule ajatelleeksi, että jos kova brexit toteutuu, tuomisiin suhtaudutaan kotimaahan saavuttaessa ihan eri tavalla kuin Englannin EU-jäsenyyden aikana.
Mikäli Ison-Britannian hallittu ero EU:sta on epäselvää vielä ennen maaliskuun viimeisen viikon käynnistymistä, esimerkiksi nettihuutokauppaostosten tekemistä Englannista kannattaa harkita nykyistä huolellisemmin, sillä ostokseen voi tulla ikäviä lisiä ja se voi vaatia ylimääräistä paperisotaa, jos tavara tulee Suomeen vasta kovan brexitin käynnistyttyä.
Luvassa tulleja ja byrokratiaa
Tällöin – kun ostetun tavaran arvo on kuljetuskustannuksineen yli 150 euroa – siitä voi joutua maksamaan niin arvonlisäveroa kuin tulliakin. Tavaran saapumisesta Englannista tulee ensin kotiin saapumisilmoitus, jonka jälkeen pitää tehdä tulliselvitys ja maksaa ylimääräiset maksut.
Ja jos ostettu tavara osoittautuukin sellaiseksi, ettei se vastaa läheskään siitä annettua kuvausta – mikä antiikin nettiostojen osalta ei ole mitenkään tavatonta – ja haluaakin palauttaa tavaran takaisin lähettäjälle, siitä joutuu taas kääntymään tullin puoleen ja tehdä vienti-ilmoitus. Vientipäätös tarvitaan, jotta voi tehdä tullinpalautushakemuksen.
Tämä kuvastaa hyvin sitä byrokratiaa, josta kovan Brexitin toteutuessa varoitellaan. Moni keräilijä luopuu varmasti ostoaikeistaan, kun ajattelee tätä paperisotaa.
Arvonlisävero ja tullimaksut kasvattavat esineen ostokustannuksia helposti neljänneksellä, mutta toisaalta jos esineen ikä on yli 100 vuotta, ei arvonlisäveroa tarvitse maksaa. Tulliveron suuruus vaihtelee melkoisesti tavarasta toiseen. Esimerkiksi koruissa se on 2,5–4 prosenttia, mutta kelloissa vain 0,3–0.8 prosenttia.
Uhka vai mahdollisuus?
Kovan brexitin vaikutukset Iso-Britanniaan maailman taide- ja antiikkimarkkinoilla ovat kiistanalaiset. Englantihan on maailman toiseksi suurin taiteen ja antiikin markkinapaikka Yhdysvaltojen jälkeen ja ennen Hongkongia sekä Sveitsiä.
Ala työllistää etujärjestönsä mukaan Englannissa suoraan noin 40 000 henkeä ja epäsuorasti lisäksi jopa 100 000 henkilöä kuljetuksissa, varastoinnissa, vartioinnissa jne. Kaikki eturyhmät tosin liioittelevat brexitin alla vaikutusvaltaansa ja erityisesti työllistävää vaikutustaan ja niin todennäköisesti tekevät myös antiikkikauppiaat.
EU-maiden taide- ja antiikkimarkkinoiden yhteenlasketusta liikevaihdosta Englannin osuus on ollut yli puolet, ja monet manner-Euroopan maiden keräilijät ovat tuoneet esineensä juuri Lontooseen myytäväksi. Siellä ovat myös maailman suurimpien huutokauppatalojen pääpaikat. Kovan brexitin myötä nouseva tullimuuri byrokratioineen tulee varmasti vaikuttamaan tähän kaupankäyntiin.
Monet alan toimijat kuitenkin pitävät kovaa brexitiä kuitenkin mahdollisuutena vauhdittaa Lontoota kansainvälisenä taiteen ja antiikin kauppapaikkana, mutta edellytyksenä on, että Englannissa poistetaan useita niitä EU:n säädöksiä, jotka huutokauppayhtiöiden mielestä nyt haittaavat kaupankäyntiä.
Niihin kuuluu erityisesti ”Droit de Suite”, taiteilijakorvaus, jonka mukaan eläville taiteilijoille tai heidän jälkeläisilleen – jos taiteilija on kuollut vähemmän kuin 70 vuotta sitten – maksetaan korvaus myydyn taideteoksen arvosta. Tällaista korvaustahan ei jouduta maksamaan esimerkiksi New Yorkissa myydyistä tauluista, ja tämän takia monia arvokkaita aikalaistöitä viedään mieluummin New Yorkiin kuin Lontooseen myytäväksi.
Lontoolaiskauppiaat siis vaativat tämän korvauksen poistamista brexitin myötä pärjätäkseen paremmin kilpailussa. Näinhän moni muukin ala Britanniassa on nähnyt brexitin hyväksi mahdollisuudeksi kiristää valtiolta etuja eron jälkeistä aikaa varten.
Maaliskuun ylivoimaisesti merkittävin huutokauppa käydään siis Englannin parlamentissa.
Tavaraa Suomesta Englantiin
Suomen keräilymarkkinoihin brexitin kohtalolla on vaikutusta tavallisten keräilijöiden lisäksi myös moniin huutokauppataloihin, joista ostetaan Englantiin mm. suomalaista huippudesignia ja tsaarin ajan hopeaa, kunniamerkkejä, rahoja jne.
Ulkomaalaisia ostajia on erittäin paljon esimerkiksi tamperelaisella huutokauppayhtiö Annmari´sílla, joka on onnistunut asemoimaan itsensä merkittäväksi design-huutokauppataloksi. Englantilaisostajat ovat tosin vain yksi ulkomaalaisryhmä, joka on kiinnostunut suomalaisesta designista, mutta mielenkiintoista on nähdä, mitä vaikutuksia heidän ostokäyttäytymiseensä kovalla brexitillä on – jos se toteutuu.
Myös jotkut yksityishenkilöt ovat laittaneet esineitään myyntiin esimerkiksi lontoolaisen Phillipsin laatudesign-huutokauppoihin – ainakin tähän asti.
Teekkareilta designia huutokauppaan
Tamperelainen Annmari´s on saanut myydäkseen monia suomalaisia design-huippuja, joten ulkomaisten ostajien kiinnostus ei ole ihme. Esimerkiksi designkalusteet ja -valaisimet tulevat usein tunnetuista rakennuksista.
Esimerkiksi viime joulukuussa Annmari´s myi mm. useita valaisimia Enso-Gutzeitin Honkapirtti-edustusmajalta, ja Paavo Tynellin isoista, upeista kattovalaisimista maksettiin jopa maailman huippuhintoja.
Helmikuussa puolestaan Annmari´silla oli myynnissä huonekaluja niin Pyhäkosken voimalan vierasmajalta kuin hotelli Palacestakin.
Varsin mielenkiintoinen suomalaisten design-kalusteiden huutokauppa on todennäköisesti odotettavissa myös toukokuussa, jolloin Annmari´s myy Aalto Yliopiston Espoon Otaniemen kalusteita.
Korjaustöiden alla on ollut suurin Alvar Aallon suunnittelema rakennus kooltaan 600 000 neliötä, joten eiköhän sieltä huutokauppaankin kerry aika kiinnostavaa designia teekkarinostalgian lisäksi.
Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija.
