Rikollisuus siirtyy digikanaviin siinä missä muukin inhimillinen toiminta. Näillä ohjeilla parannat älypuhelimesi tietoturvaa ja liikut netissä turvallisesti.
1. Suojaa kännykkääsi
Voro voi tehdä matkapuhelimellasi niin huimasti hallaa, että se on syytä suojata näytönlukituksella. Ominaisuuden saa päälle puhelimen asetuksista. Kännykän lukituksen voi avata esimerkiksi pääsykoodilla tai sormenjälkitunnistuksella.
Vaihda puhelinliittymän sim-kortin pin-koodi pois operaattorin oletusasetuksista. Puhelinvaras kokeilee niitä ensimmäiseksi.
2. Huijari vaanii kaikkialla
Mikään viestintätapa ei ole turvassa tietojenkalasteluyrityksiltä, jotka yleistyvät huimaa vauhtia.
Huijari voi soittaa tai lähettää sähköpostia, tekstarin tai pikaviestin. Kelmi yrittää saada tietoonsa verkkopankkitunnuksesi tai muita kirjautumistietojasi erilaisiin tekosyihin vedoten.
Kukaan kunniallinen toimija ei kuitenkaan koskaan kysele niitä puhelimessa tai muutenkaan. Älä siis kerro tunnuksiasi kenellekään.
3. Varo linkkejä
Vältä linkkien klikkailua niin sähköposteissa kuin muissakin viesteissä. Haitallinen linkki voi tulla vaikka tekstarina tai Facebookin tai muun some-palvelun yksityisviestinä.
Linkki voi saapua jopa tutulta lähettäjältä, jos kaverisi on itse haksahtanut haittaohjelmaan. Lähettäjätiedot voi myös väärentää, ja sähköpostissa se on erityisen helppoa.
Jos uskottava viesti pyytää kirjautumaan esimerkiksi verkkopankkiin tai Oma-Postiin, avaa kyseisen palvelun oma sovellus viestin sisältämän linkin sijaan.
4. Sovellus selaimen sijaan
Suosi puhelimessa sovelluksia selaimen käytön sijaan. Käytä esimerkiksi pankkiasioinnissa verkkopankkisovellusta.
Vältä selaimella erityisesti hakukoneen kautta pankkiin siirtymistä. Huijarit ovat kylväneet hakutuloksiin vääriä linkkejä, jotka vievät oikean näköiseen pankkiin, mutta varastavat kirjautumistietosi.
Jos selainta on pakko käyttää, kirjoita palvelun osoite suoraan selaimen osoiteriville, esimerkiksi nordea.fi tai op.fi.
Asenna vain sovelluksia, joita oikeasti tarvitset. Sovelluksilla on tyypillisesti käyttöoikeuksia esimerkiksi kameraan tai yhteystietoihin. Niinpä jokainen sovellus on mahdollinen tietoturvariski, jos hyökkääjä saa sen haltuunsa.
Käytä vain puhelimen omaa sovelluskauppaa ja ole silti tarkkana – jopa niissä voi olla tarjolla haittaohjelmia.
5. Kaksivaiheisuus käyttöön tunnistautumisessa
Ota kaksivaiheinen tunnistautuminen käyttöön, jos sovellus tai palvelu sitä tukee. Ominaisuus on esimerkiksi Facebookissa ja Google-tilissä, jota muun muassa Gmail-sähköposti käyttää.
Kaksivaiheisen tunnistautumisen ansiosta hyökkääjä ei pääse kirjautumaan sisään, vaikka tietäisi salasanasi. Järjestelmä pyytää uusille sisäänkirjautumisyrityksille ylimääräistä varmistusta esimerkiksi matkapuhelimen avulla.
6. Päivitä!
Käyttöjärjestelmän ja sovellusten pitäminen ajan tasalla estää osaltaan turvaongelmia. Puhelimet yleensä tarjoavat aktiivisesti käyttöjärjestelmäpäivityksiä suoritettavaksi.
Huomaa, että päivitysmuistutukset tulevat käyttöjärjestelmän omina ilmoituksina – eivät sähköpostissa tai muissakaan viesteissä.
Yhä useammat laitteet ovat kiinni netissä ja kaipaavat turvapäivityksiä. Selvitä siis, miten esimerkiksi älytelevisiosi on päivitettävissä.
Turvatietämystään voit päivittää muun muassa Kyberturvallisuuskeskuksen Kybersää-palvelussa. Se varoittaa tietotihulaisten viimeisimmistä tempauksista.
Tietoturvapaketin kahdet kasvot
Operaattorit myyvät innolla turvapaketteja niin puhelimiin kuin pöytäkoneisiin. Jos hankit paketin, muista myös ottaa se käyttöön. Laskutus alkaa joka tapauksessa heti, mutta paketin ohjelmisto täytyy tyypillisesti asentaa itse.
Turvapaketti suojaa monelta riesalta, esimerkiksi vaaralliseksi tiedetyiltä verkkosivuilta. Se ei kuitenkaan anna idioottivarmaa suojaa verkon vaaroilta.
Paketti ei myöskään ole välttämättömyys, vaikka myyjä näin väittäisikin. Tervettä järkeä ja malttia käyttäen pärjää ilmankin.
Kari Ahokas
