Harva tuli muutamia kymmeniä vuosia sitten ajatelleeksi, että silloin niin uudet langattomat puhelimet voivat olla jonain päivänä keräilykohteita. Sitä ne kuitenkin ovat, joskin vain muutamista malleista on tullut arvokkaita.
Suomi on kuulunut erityisesti Nokian ja sen tuotteiden ansiosta mobiiliteknologian johtaviin maihin maailmassa. Vaikka yhdysvaltalaista Motorolaa pidetään alan pioneerina, kehityksen käännekohdista monet on yhdistetty Nokian tuotteisiin. Juuri sellaisia puhelimia keräilijät haluavat kokoelmiinsa.
Kännyköiden keräilijöitä on ympäri maailmaa, ja heillä on omat vaihto- sekä osto- ja myyntisivustonsa. Vanhoja matkapuhelimia kaupataan paljon myös verkon yleisillä myyntipalstoilla.
Joillakin keräilijöillä voi olla jopa satoja matkapuhelimia. Guinnessin ennätysten kirjan mukaan eräällä saksalaismiehellä niitä on peräti 1 500 erilaista.
Mobira Citymanista Gorba
Arvostetuin keräilykohde on Motorolan Dynatac 8000X, maailman ensimmäinen kaupallinen kannettava langaton puhelin. Määrittely on pikkutarkkaa, sillä muitakin tämän tittelin havittelijoita on. Tämä tiiliskivimäinen puhelin tuli markkinoille vuonna 1984.
Samana vuonna Nokia toi markkinoille Mobira Talkmanin, joka oli lähinnä autopuhelin. Tai ”raahattava matkapuhelin”, kuten sitä jotkut nimittivät ison akun takia. Nokia oli valmistanut autopuhelimia jo 1970-luvulta lähtien.
Suomalaisittain kiinnostavin on alan kakkonen, Nokia-Salora yhteisyhtiön valmistama Mobira Cityman 900 vuodelta 1987. Laite oli Nokian ensimmäinen varsinainen kannettava puhelin.
Mobira Cityman tuli maailmallakin hyvin tunnetuksi poikkeuksellisen hienon markkinointitempauksen ansiosta: Neuvostoliiton presidentille Mihail Gorbatšoville annettiin tämä puhelin käteen lokakuussa 1989 Suomen-vierailun aikana pidetyssä lehdistötilaisuudessa. Hän soitti sillä Moskovaan. Tästä tapauksesta Cityman sai lempinimensä Gorba. Toinen lempinimi oli Halko.
Juppinostagiaa
Cityman oli aikanaan huippuedistyksellinen matkapuhelin, vaikka se ei ihan taskukokoa ollut. Asiakirjasalkkuun se kyllä mahtui. Painoa puhelimella oli 760 grammaa. Laitteella pystyi kuitenkin vain soittamaan – ei siis vastaanottamaan puheluita. Cityman maksoi aikoinaan 24 000 markkaa, mikä nykyrahassa vastaa noin 7 500 euroa.
Myös Nokia 1011 vuodelta 1994 on arvostettu käännekohtakännykkä. Sitä kuvataan ensimmäiseksi massatuotantoon yltäneeksi matkapuhelimeksi, ja aikoinaan se maksoi nykyrahassa noin 2 400 euroa. Koska 1980- ja 1990-lukujen matkapuhelimet olivat kalliita, niihin oli varaa vain koulutetuilla, menevillä ja muodikkailla juppinuorilla. Nykyään Nokia 1011:stä ollaan valmiita maksamaan vielä 100-200 euroa kunnon mukaan.
Useimmilla romuarvo
Sadoilla miljoonilla vanhoilla matkapuhelimilla ei ole käytännössä minkäänlaista keräilyarvoa. Vain muutamia malleja keräilijät himoitsevat.
Vaikka keräilijöiden määrä maailmalla on kasvussa, kännykkätarjonta on kasvanut ehkä vielä enemmän. Niinpä keräilyhinnat ovatkin laskeneet järkevämmille tasoille. Keräilijöiden kansainvälisellä nettimyyntipalstalla on esimerkiksi Motorolan Aura-mallin hinta pudotettu aiemmasta puoleen eli vajaaseen tuhanteen euroon, vaikka mukana on alkuperäislaatikko. Samassa hintaluokassa on myös Nokian kaikkien aikojen ensimmäinen langaton puhelin Nokia Senator vuodelta 1981.
Nettihuutokauppa eBayssa oli marraskuussa klassikkomalli Nokia Mobira Talkman kaupan Bulgariasta noin tuhannella eurolla. Akku oli myynti-ilmoituksen mukaan jo väsähtänyt. Tällä hinnalla laitetta kaupattiin keväällä Suomessakin Tori.fi:ssä.
Kultakaivos?
Jos koteihin kertyneillä miljoonilla matkapuhelimilla ei ole keräilyarvoa, vähäinen raaka-ainearvo niillä ainakin on. Kun kultakaivoksessa kultaa on yleensä 1-4 grammaa kiviainestonnia kohden, matkapuhelimia tarvitaan kultagammaan 30-50.
Jos lasketaan painon mukaan, tonnista matkapuhelimia – ilman akkuja – voidaan saada jopa 300 grammaa kultaa. Huhtikuussa 2016 Daily Mirror -lehti kertoi, että puhelimien haaliminen ja kullan erottelu maksavat kuitenkin niin paljon, että kannattavuus on kyseenalaista. Ympäristöystävällistä se kyllä on.
Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija