Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia yrittäjän työeläketurvaan. Miksi niistä syntyi kiista?
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työryhmä ehdottaa, miten alivakuuttamista YEL-vakuutuksissa voitaisiin vähentää. Alivakuuttamiseksi kutsutaan tilannetta, jossa yrittäjä arvioi YEL-työpanoksensa niin matalaksi, että hänen eläkkeensä jää pieneksi. Näin myös vakuutusmaksut pysyvät matalampina.
Suomen Yrittäjien jäsenkyselyn mukaan suuri osa yrittäjistä pitää vakuutusmaksunsa matalina siksi, että eläkejärjestelmään ei luoteta ja maksut koetaan kohtuuttomiksi. Vanhuuteen halutaan varautua esimerkiksi omilla säästöillä.
Osalla yrittäjistä taas ei ole varaa maksaa suurempaa eläkettä, kertoo Tilastokeskuksen kysely. Siinä pienituloiset yrittäjät vastaavat, että pienen eläketulon vuoksi he aikovat työskennellä myös eläkkeellä.
Työryhmän mielestä yrittäjän ei tulisi itse arvioida työtuloaan, vaan arviointiin pitäisi kehittää uusi järjestelmä. Muutoksen uskotaan kasvattavan yrittäjien eläkemaksuja ja eläkkeitä sekä pitävän valtion eläke- ja sosiaaliturvamenoja kurissa.
Nykyinen YEL-maksutulo ei riitä eläkkeiden maksuun. Koska yrittäjien eläkemaksuja ei ole rahastoitu lisätuoton saamiseksi, valtio maksaa puuttuvan osuuden. Pientä eläkettä saaville henkilöille maksetaan usein myös kansan- ja takuueläkettä sekä asumis- ja toimeentulotukea.
Vaikeasti arvioitavia vaikutuksia verotuloihin
STM:n työryhmän alkuperäinen tarkoitus oli selvittää, miten YEL-vakuuttamista voisi uudistaa, jotta vakuuttaminen olisi helpompaa ja joustavampaa itsensä työllistäjille ja muille pienimuotoisesti yrittäville. Myöhemmin toimeksiantoa laajennettiin myös työtulon määrittämiseen ja alivakuuttamiseen.
Suomen Yrittäjät oli ainoa yrittäjien edustaja työryhmässä. Järjestö katsoi, että heidän näkemyksiään ei raportissa huomioitu, ja jätti eriävän mielipiteen.
Suomen Yrittäjät painottaa, että YEL-työpanoksen arviointiin ei pidä lailla nostaa yritystoiminnan tilinpäätös- ja verotietoja tai yrittäjän verotietoja.
”Yrittäjien työpanokset voivat olla hyvin erilaisia samankaltaisilta vaikuttavissa tilanteissa. Tilinpäätös- ja verotietojen pohjalta ei vakuutettaisi työpanosta, vaan jotakin aivan muuta.
Yrittäjä voi myös vaikuttaa siihen, mitä tilinpäätöksessä jää viivan alle ja mistä hän henkilönä maksaa veroja. Siksi muutos synnyttäisi vaikeasti arvioitavia vaikutuksia verotuksen suunnitteluun ja verotettavien tulojen optimointiin. Ne näkyisivät eläkejärjestelmän lisäksi verotuloissa. Näitä käyttäytymisvaikutuksia raportissa ei ole juurikaan arvioitu”, toteaa Suomen Yrittäjät.
Järjestön mielestä eläkejärjestelmää tulisi kehittää niin, että sen uskottavuus ja luotettavuus yrittäjien silmissä paranisi. Yrittäjille olisi annettava vapautta ja vastuuta turvansa järjestämisessä.
Jotta pakollisen vakuutuksen piirissä olevilla yrittäjillä olisi riittävä sosiaaliturva ja oikeus ansioturvaetuuksiin, Yrittäjät ehdottaa pakollisen YEL-vakuuttamisen alarajan nostamista yrittäjän työttömyysturvan alarajalle 12 816 euroon (v. 2019). Myös tämän rajan alapuolella toimivien yrittäjien tulisi jatkossakin voida ottaa vakuutus vapaaehtoisesti.
Yrittäjät esittää myös, että YEL-työtulossa siirryttäisiin vuosityötulosta kuukausityötuloon.
”Näin yrittäjän olisi helpompi verrata asettamaansa YEL-työtuloa vaikkapa kuukausipalkkaan. Monella yrittäjällä on taustalla työtä palkansaajana”, sanoo Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.
Näin työryhmä muuttaisi YEL:iä
- Yrittäjän työtulon tulisi edelleen vastata yrittäjän työpanosta eli palkkaa, jonka yrittäjä maksaisi sijaiselleen. Muita työpanoksen mittareita olisivat toimialan palkkataso, tiedot yrityksen toiminnasta, yrittäjän palkka ja yritystoiminnasta saadut verotettavat ansiot. Laissa säädettäisiin myös yrittäjän minimityötulo, joka olisi korkeampi kuin YEL-vakuuttamisvelvollisuuden alaraja 7 799 euroa (v. 2019).
- Työtulo tulisi arvioida eläkelaitoksissa sähköisellä laskurilla. Laskelman pohjalta eläkelaitos ilmoittaisi yrittäjälle vaihteluvälin, johon työtulo tulisi vahvistaa.
- Eläkelaitos tarkistaisi yrittäjän YEL-työtulon esimerkiksi vuosittain, sekä esimerkiksi vero- ja liikevaihtotietojen muuttuessa.
- Laissa säädettäisiin myös YEL-vakuutuksen tarjoajalle tiedonantovelvollisuus vakuutuksesta.
Mikä työryhmä?
• Ryhmään kuului jäseniä STM:stä, Eläketurvakeskuksesta, eläkelaitoksia edustavasta Työeläkevakuuttajat Tela ry:stä, kuntatyönantajia edustavasta Kunnallisesta Työmarkkinalaitoksesta, ammattiliitoista SAK:sta, Akavasta ja STTK:sta sekä yksi edustaja Suomen Yrittäjistä.
• Työryhmän raportti on lausuntokierroksella. Raportin pohjalta uusi hallitus laatii mahdollisesti lakiesityksen
Satu Alavalkama
