Yrittäjän työttömyysturva on sidoksissa maksettuun YEL-työtuloon. Sen perusteena pitäisi olla vähintään 12 816 euron vuosityötulo. Muutoin yrittäjän maksamasta työttömyyskassamaksusta ei ole mitään hyötyä.
Yhä useammalla yrittäjän YEL-työtulo ei oikeuta ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan eikä muihinkaan ansiosidonnaisiin etuuksiin, kuten sairaus- ja vanhempainpäivärahaan.
Maija perusti oman kampaamon, miten kävi työttämyysturvalle?
- Kampaaja Maija irtisanottiin ja hän ryhtyi itsensä työllistäjäksi. Monet asiakkaat siirtyivät Maijan mukana hänen perustamaansa kampaamoyritykseen.
- Maija perusti oman firman, alkoi maksaa verottajalle arvonlisäveroa sekä ennakonpidätystä omista ja firman tuloista. Maija otti yrittäjien eläkevakuutusmaksun YEL:in alimmalla mahdollisella maksulla, joka on 7 799,37 euroa ilmoitettua vuosituloa.
- Maijan bisnes sujui alkuun hyvin, mutta tyhjiä päiviä sattui useaan otteeseen. Maija halusi liittyä Suomen yrittäjien työttömyyskassaan (SYT). Sieltä kerrottiin, että Maija ei voi liittyä, koska perusedellytys kassajäsenyydelle ja ansiosidonnaiselle työttömyyspäivärahalle on tänä vuonna 12 816 euron vähimmäis-YEL-työtulo.
YEL-vuosityötulon minimi on lain mukaan 7 799,37 euroa. Kaikista yrittäjistä viidennes vakuuttaa lakisääteisen eläkemaksunsa minimin tuntumassa, vaikka YEL-maksu on verovähennyskelpoinen erä.
YEL-vuosityötulo vaikuttaa kuitenkin myös muun muassa sairaus-, työkyvyttömyys- ja vanhempainpäivärahaan. Minimimaksulla putoaa Kelan maksamaan peruspäivärahaan.
Yrittäjä voi määrätä maksunsa itse
Yrittäjistä varsin harva kuuluu työttömyyskassaan. SYT-kassaan kuuluu noin 25 000 yrittäjää. Kun ottaa huomioon, että Suomessa on arviolta 160 000 itsensä työllistäjää, työttömyysturvastaan huolehtivia on vähän.
SYT-kassan jäsenen perusprofiili on kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan noin viisikymppinen yksinyrittäjä mies, joka tekee töitä rakentamiseen tai johonkin koneeseen tai autoon liittyvää työtä.
Toinen perusprofiili on viisikymppinen palvelualalla työskentelevä nainen.
”Kassan jäsenistä osa saattaa työllistää muitakin kuin itsensä, mutta sitä emme tilastoi, koska jäsenyys työttömyyskassassa on henkilökohtainen”, Merja Jokinen sanoo.
SYT-kassan jäsenyrittäjien keskimääräinen vakuutustaso on noin 25 000 euroa ja usein YEL-vuosityötulo on suunnilleen samansuuruinen. Ansiosidonnainen työttömyysturva määräytyy kassan vakuutustason mukaan.
Jos vakuutustaso on 25 000 euroa, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saa bruttona noin 1 320 euroa kuukaudessa.
Matalimmalla vakuutusmaksutasolla eli 12 816 euron YEL-vuosityötulolla päivärahaa saa 864 euroa kuukaudessa.
Jos pohjana on 40 000 euron YEL-työtulo, päivärahan suuruus on noin 1 819 euroa kuukaudessa.
”Yrittäjä määrittelee itse, mistä tasosta työttömyytensä vakuuttaa. Alaraja on 12 816 euroa, ylärajana on oma YEL-vakuutuksen suuruus. Päivärahan määrittelyssä liikevaihdolla tai yrityksen maksamalla palkalla ei ole mitään merkitystä”, Merja Jokinen huomauttaa.
Esimerkiksi jos YEL-vakuutusta maksaa 40 000 euron vuosityötulosta, yrittäjä voi itse valita mistä summasta 12 816 ja 40 000 euron välillä mahdollisen työttömyytensä vakuuttaa.
Maksu yrittäjän työttömyyskassalle on minimissään 12,28 euroa kuukaudessa, siis 147,34 euroa vuodessa. SYT-kassalle jäsenten keskimääräinen maksu 25 000 euron vakuutustasolla 33,50 kuukaudessa tai 403 euroa vuodessa.
Yrittäjäkassan jäsenmaksu on kalliimpi palkansaajakassoihin verrattuna, mikä johtuu erilaisesta rahoituspohjasta.
”Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä. Se on tänä vuonna 32,40 euroa päivässä. Lopusta rahoituksesta yrittäjäkassa vastaa itse eli kulut katetaan jäsenmaksuilla. Yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia”, Merja Jokinen selvittää.
Korkea kynnys päivärahaan
Kampaaja Maija liittyi yrittäjäkassaan liian myöhään eli kun asiakasvirta ja liikevaihto olivat jo ehtyneet merkittävästi. Jotta yrittäjä saa työttömyyskassasta ansiosidonnaista päivärahaa, hänen täytyy olla kassan jäsen vähintään 15 kuukautta eli reilusti yli vuoden. Työttömyysturva pitäisi siis ennakoida jo silloin, kun firmalla menee vielä hyvin.
Ansiopäivärahan saantiin on korkea kynnys. Jotta yrittäjä voi alkaa nostaa työttömyyspäivärahaa, hänen täytyy lopettaa yritystoimintansa.
”Lopettaminen pitää todistaa sillä, että yritys poistetaan ennakonpidätys- ja alv-rekistereistä sekä työnantajarekisteristä, jos yrityksessä työskentelee myös työsuhteisia. Myös YEL-vakuutus pitää lakkauttaa. Yritys voi kuitenkin jäädä kaupparekisteriin. Sen voi parempien aikojen koittaessa herättää henkiin, Merja Jokinen sanoo.
Väärästä kassasta ei saa päivärahaa
Korkea ja vaikea kynnys työttömyysturvaan saattaa selittää osin sen, että osa yrittäjistä on vastentahtoisia ottamaan koko työttömyysvakuutusta. Toisekseen monet mikroyrittäjät, esimerkiksi luovan työn tekijät, eivät koe itseään yrittäjiksi lainkaan, vaikka he lainsäädännön mukaan ovat YEL-velvollisia ja yrittäjiä.
Eläkelainsäädäntö tuntee vain TyEL-vakuutetut palkansaajat, YEL-yrittäjät ja MYEL-maatalousyrittäjät. Muutkin sosiaalietuudet on kytketty eläkelainsäädännön määrittelyyn yrittäjästä ja palkansaajasta.
Yrittäjäasemassa yksintyöskentelijä saattaa olla myös palkansaajakassan jäsen. Ellei työttömyyskassa havaitse, että kyseessä on yrittäjä, jäsenyys saattaa jatkua pitkäänkin väärässä kassassa. Työttömyyskassamaksusta huolimatta yrittäjä-statuksen omaavalle palkansaajakassa ei voi maksaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Lainsäädäntö laahaa muutosten jäljessä
Työmarkkinoiden muuttuessa sosiaalilainsäädäntö on kassanjohtaja Merja Jokisen mielestä jäänyt auttamatta jälkeen kehityksestä ja kaipaisi perusteellista remonttia.
”Vaikka työttömyysturvalainsäädännössä on tarkka erottelu työsuhteisiin ja palkansaajiin, tyypillistä on, että toimeksiannot ja palkkatyöpätkät vuorottelevat ja yrittäjä-palkansaaja-statuksen määritteleminen käy yhä vaikeammaksi. Yhdistelmävakuutuksesta on jo puhetta, mutta vielä ei ole löydetty sopivaa mallia”, Merja Jokinen sanoo ja toivoo myös uusia ajatuksia siitä, mitä työttömyysetuudella korvataan.
”Nyt korvataan menetettyä työaikaa, mutta pitäisikö jatkossa korvata menetettyä tuloa tai jotain muuta”, Jokinen pohtii.
Mihin yrittäjän työttömyysturva perustuu?
- Perustuu maksettuun YEL-vuosityötuloon ja yrittäjäkassalle maksettuun vakuutustasoon.
- YEL-vuosityötulon on oltava vähintään 12 816 euroa.
- Liikevaihdolla ja yrittäjän palkalla ei ole mitään vaikutusta päivärahan suuruuteen.
- Vähimmäispäiväraha on 863 euroa kuukaudessa 12 861 euron vakuutustasolla.
- Yrittäjäkassan jäsen täytyy olla vähintään 15 kuukautta saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa.
- Päivärahan saannin edellytys on, että yritys poistetaan ennakonpidätys- ja alv-rekistereistä sekä työnantajarekisteristä (jos yrityksessä työskentelee muitakin kuin yrittäjä) ja YEL-vakuutus lakkautetaan.
- Yritys voi jäädä kaupparekisteriin.
- Ansiosidonnainen päiväraha on veronalaista tuloa.
- Työttömyyskassamaksun voi vähentää verotuksessa.
- Etuutta maksetaan pääsääntöisesti enintään 400 päivää.
- Jos työskentelee työttömyyden aikana osa-aikaisesti, voi saada soviteltua päivärahaa.
YRITTÄJÄN PERHEENJÄSENEN TYÖTTÖMYYSTURVA Lue maaliskuun Taloustaidosta, miten yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva kohenee heinäkuun alussa. Voit lukea jutun myös Taloustaidon näköislehdestä, jos olet rekisteröitynyt Veronmaksajien verkkopalvelun käyttäjäksi.
Leena Seretin
