veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

TYÖ & ELÄKE

Suomalaisessa työelämässä riittää säätämistä – tuore barometri paljastaa kipukohtamme

Suomalaisessa työelämässä riittää säätämistä – tuore barometri paljastaa kipukohtamme
16.11.2018

Paljon hehkutettu työelämän murros ei vielä näy työpaikoilla. Työolobarometri 2017 osoittaa, että iso osa suomalaisista kokee vaikutusmahdollisuutensa työpaikalla vähäisiksi.

Talous porskuttaa ja suomalaiset palkansaajat kokevat työelämän nyt monelta osin aiempaa paremmaksi. Työpaikoilla riittää kuitenkin paljon vielä kehitettävää, osoittaa työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema tuore työolobarometri.

Barometrin mukaan joka kolmas palkansaaja kokee työnsä fyysisesti raskaaksi. Peräti 60 prosenttia palkansaajista kokee työnsä henkisesti raskaaksi.

”Vaikka paljon puhutaan työn muutoksesta, palkansaajien kokemat muutokset ovat pieniä. On tullut uusia tapoja tehdä töitä ja etätyöt ovat yleistyneet, mutta kuitenkin on yhä paljon haasteita – eli monilla on fyysisesti raskas työ ja moni on havainnut kiusaamista työpaikallaan”, Työolobarometri 2017:n tekijä, erityisasiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

Lähes joka neljäs palkansaaja koki työnsä sekä henkisesti että fyysisesti kuormittavaksi.

Osuus palkansaajista, jotka kokevat työnsä kuormittavaksi sekä henkisesti että fyysisesti. 

Työolobarometri 2017 työn kuormittavuus

Toisaalta valtaosa palkansaajista koki työkykynsä hyväksi. Toisaalta siinä, missä ylemmät toimihenkilöt kokivat työkykynsä pääosin hyväksi, työntekijöistä reilu viidennes arvioi työkykynsä vain kohtalaiseksi.

”Monesti puhutaan, että fyysisesti raskas työ voisi vähentyä, kun työtä automatisoidaan. Niin ei kuitenkaan näytä vielä tapahtuneen. Kun puhutaan työn murroksesta, se näkyy lähinnä toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden töissä”, Lyly-Yrjänäinen sanoo.

Hänen mukaansa olisi tärkeä pitää jatkossa huoli siitä, että eritaustaiset työntekijät pysyisivät mukana työelämässä.

”Nyt sosioekonominen asema vaikuttaa paljon koulutukseen osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin. Meidän pitäisi saada kaikkia työntekijäryhmiä mukaan, eikä vain ylempiä toimihenkilöitä, jotta osaaminen pysyisi yllä”, Lyly-Yrjänäinen sanoo.

Vaikutusmahdollisuudet polkevat paikoillaan

43 prosenttia palkansaajista kokee, että he voivat vaikuttaa paljon tai melko paljon työtahtiinsa. 31 prosenttia koki voivansa vaikuttaa työtehtäviinsä. Vain joka neljäs katsoi voivansa vaikuttaa siihen, miten töitä jaetaan työpaikalla tai missä töitä tehtiin.

”Henkilökohtaisesti ihmettelen, miten lattea vaikutusmahdollisuuksien trendi on ollut. Mahdollisuus vaikuttaa työtehtävien valintaan on polkenut paikallaan koko 2000-luvun, vaikka jaksamisenkin kannalta olisi tärkeää, että ihminen pystyisi muokkaamaan omaa työtään”, Lyly-Yrjänäinen sanoo.

Lähde: Työolobarometri 2017

Toisaalta muuhun Eurooppaan verrattuna palkansaajien vaikutusmahdollisuudet suomalaisessa työelämässä ovat hyvällä tasolla. Lisäksi työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on Suomessa helpompaa kuin monissa muissa maissa.

”Suomalaisen työelämän vahvuuksia ovat lisäksi työaikajoustot, työnantajan kustantama koulutus ja oppimisen mahdollisuus. Niissä me olemme kärjessä”, Lyly-Yrjänäinen sanoo. 

Kiire ja töiden epätasainen jakautuminen stressaavat

Työskentely tiukkojen aikataulujen mukaan on Suomessa selvästi yleisempää kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Kunnissa jopa 41 prosenttia palkansaajista kertoi, että aikataulut ovat tiukat tai työtahti on hyvin nopea joka päivä.

Kiireen lisäksi suomalaisen työelämän kipukohta on työmäärän epätasainen jakaantuminen työpaikoilla, mikä nakertaa valitettavasti myös oikeudenmukaisuuden kokemusta. Jopa 38 prosenttia palkansaajista koki, että työn määrä ei jakaudu omalla työpaikalla tasapuolisesti työntekijöiden kesken. Asia koettiin ongelmaksi etenkin suurilla työpaikoilla.

Vuoden 2017 työolobarometrin tiedot perustuvat Tilastokeskuksen elo- ja syyskuun aikana tekemiin 1 693 puhelinhaastatteluun. Työolobarometriä on tehty vuodesta 1992.

Outi Airaksinen

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.