Etätyöstä on tullut tavanomainen työnteon tapa etenkin toimihenkilöiden työssä, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2021 työolobarometrin ennakkotuloksisista.
Vuoden 2021 syksyllä jopa viidennes palkansaajista teki etätyötä päivittäin. Etätyötä tekevistä 73 prosenttia koki keskittyvänsä työhön etätyössä paremmin kuin toimistolla ja 81 prosenttia arvioi etätyön olevan tuotteliasta.
"Etätyötä tekevät ovat työhönsä varsin tyytyväisiä", erityisasiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.
Koronarajoitusten poistuessa työpaikkojen on mietittävä, miten työn tekeminen järjestetään jatkossa, kun iso osa palkansaajista on mieltynyt etätöihin.
Samalla sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvien digitaalisten työvälineiden käytöstä on tullut arkista. Sähköisiä työtiloja tai pikaviestintävälineitä käytti jopa yhdeksän kymmenestä palkansaajasta 77 prosenttia digitaalisten välineiden avulla työtään tekevistä palkansaajista.
Barometrin mukaan oppimiseen ja uusien asioiden kokeilemiseen suhtaudutaan suurimmassa osassa työpaikkoja myönteisesti.
Tuloksista ilmenee, että jatkuva oppiminen ei ole kuitenkaan kaikkien ulottuvilla. Tämä näkyy barometrissä syvinä sosioekonomisen aseman tuomina eroina eri palkansaajaryhmien välillä.
Osaamisen kehittäminen kasaantuu niille, joiden osaaminen, taidot ja kehittymismahdollisuudet ovat jo lähtökohtaisesti hyvät koulutuksen ja työtehtävien ansiosta.
Koulutukseen osallistuttu vähemmän
Pandemia-aikana palkansaajien osallistuminen työnantajan tarjoamaan koulutukseen on vähentynyt. Syksyllä 2021 vain 40 prosenttia palkansaajista oli osallistunut työnantajan kustantamaan koulutukseen.
Muussa opiskelussa notkahdusta ei näy. Ohjatusti opiskeli 31 prosenttia, itsenäisesti 55 prosenttia ja verkkomateriaalien avulla 51 prosenttia palkansaajista.
Työ rasittaa työntekijöitä fyysisesti ja toimihenkilöitä henkisesti
Palkansaajista 38 prosenttia koki työnsä fyysisesti raskaaksi. Työntekijöillä osuus on jopa 69 prosenttia.
Henkisesti raskaana työtään piti 64 prosenttia. Ylemmistä toimihenkilöistä näin ajatteli 72 prosenttia ja alemmista toimihenkilöistä 67 prosenttia.
Työuupumusta ja haitallista stressiä kokevat eniten 35–44-vuotiaat, toimihenkilöt ja julkisella sektorilla työskentelevät.
Naisvaltaisella kunta-alalla työtahti on kiivas ja vaikutusmahdollisuuksia on rajatusti. Voimavaroina kuntasektorilla työ koetaan merkitykselliseksi ja työssä saadaan yhteisöllisyyden kokemuksia.
Kuormituksesta huolimatta yli 80 prosenttia palkansaajista koki työkykynsä olevan hyvä suhteessa työn fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin.
Uuden työn löytymiseen luotetaan
Positiivista työmarkkinatilanteesta kertoo se, että valtaosa työolobarometriin vastanneista arvioi löytävänsä osaamistaan ja työkokemustaan vastaavan työn, jos työttömyys osuisi omalle kohdalle.
Irtisanomisen ja lomautuksen uhkat ovat maltillisella tasolla ja usko uuden työn löytymiseen on melko vahva.
Suurin osa palkansaajista hakisi töitä samalta alalta, jos jäisi työttömäksi. "Alemmat toimihenkilöt ja työntekijät kuitenkin ylempiä toimihenkilöitä useammin harkitsisivat hakevansa uutta työtä eri alalta tai kouluttautuvansa uuteen ammattiin", Maija Lyly-Yrjänäinen sanoo.
Työolobarometrin vuoden 2021 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo-lokakuussa tekemiin puhelin- ja verkkohaastatteluihin. Vuonna 2021 tutkimukseen vastasi 1 899 palkansaajaa. Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta.
Minna Petäinen