veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

TYÖ & ELÄKE

Koronavuonna jatkettiin työntekoa – eläkkeellesiirtymisikä nousi reilusti

Koronavuonna jatkettiin työntekoa – eläkkeellesiirtymisikä nousi reilusti
5.3.2021

Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.

Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2020 nuorimmat vanhuuseläkkeeseen oikeutetut olivat alkuvuonna 1957 syntyneitä. Heidän vanhuuseläkeikänsä on 63 vuotta ja 9 kuukautta.

”Suomalaiset myöhensivät eläkkeelle siirtymistään merkittävästi viime vuonna. Koronapandemia on saattanut vaikuttaa eläkeaikeisiin. Ehkä vapaa-aika ei houkuttele poikkeusoloissa, kun ei ole mahdollista matkustella ja harrastaa”, arvioi kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta tiedotteessa.

Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut kolme vuotta vuosituhannen alusta. Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2025 työeläkkeelle siirryttäisiin keskimäärin 62,4 vuoden iässä.

  • Vuonna 2020 työeläkkeelle siirtyi yhteensä noin 61 000 henkilöä.
  • Heistä vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä (69 %).
  • Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä laski reilut 2 000 henkilöä eli viisi prosenttia edellisestä vuodesta.
  • Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski reilut tuhat henkilöä vuodesta 2019.
  • Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 19 000 henkilöä, kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

Ikääntyneiden työllisyyskehitys vahvaa

Vaikka korona käänsi työvoiman työllisyysasteen laskuun, se ei näytä vaikuttavan samalla tavalla ikääntyneiden työllisyyteen.

Vuonna 2020 työllisyysaste nousi 60–64-vuotiailla uuteen ennätykseen: 55,9 %. Kasvua edellisestä vuodesta on lähes kaksi prosenttiyksikköä.

Ikääntyneiden työllisyysasteen nousu on jatkunut pitkään. Erityisesti eläkeuudistuksessa sovittu eläkeiän nosto on pidentänyt työuria ja parantanut työllisyysastetta viime vuosina. Hyvästä kehityksestä huolimatta Suomi on edelleen muita Pohjoismaita jäljessä.

”Ikärajan nosto on lisännyt ikääntyneiden työskentelyä, joka naisilla on jo hyvällä tasolla. Miehet jäävät pohjoismaisessa vertailussa jälkeen muista”, kertoo Kannisto.

Minna Petäinen

Rahat, verot, työ & eläke, koti