Mietitkö eläkkeelle jäämistä tai uusiin töihin siirtymistä ja yritystoiminnasta luopumista? Pienenkin osakeyhtiön lopettamiseen kannattaa varata aikaa useita vuosia. Saman tilikauden aikana suunnittelu alkaa olla jo myöhäistä.
Osakeyhtiön perustaminen on helppoa. Myös sen lopettaminen eli purkaminen selvitysmenettelyllä on määrämuotoinen toimenpide, jossa ei tarvitse pähkäillä, tekisinkö näin tai noin.
Kynä, paperi ja taskulaskin kannattaa kaivaa esiin siinä vaiheessa, kun alkaa pohtia yritystoiminnan lopettamista. Kannattaako yrityksen kassa tyhjentää palkkana tai osinkoina ennen yhtiön purkamista? Kannattaako yrityksen nimissä oleva sijoitusasunto ostaa itselle vai myydä ulkopuoliselle? Mitä teen pörssiosakkeille? Vai sulkisinko yrityksen pöytälaatikkoon? Millaisia veroseuraamuksia yrityksen lopettamisesta tulee?
Veronäkökulmasta keskeistä on verrata palkan ja osingon verotusta selvitysmenettelyssä muodostuvan jako-osan luovutusvoittoveroon.
Osakeyhtiön purku selvitysmenettelyllä
- Osakeyhtiön vapaaehtoinen purku tapahtuu selvitysmenettelyllä.
- Selvitysmenettely on osakeyhtiölaissa tarkoin säädelty toimenpide, johon on hyvä varata noin puoli vuotta aikaa. Siinä selvitetään yrityksen varallisuus, maksetaan mahdolliset velat ja muutetaan rahaksi tarpeellinen määrä omaisuutta. Mahdollinen ylijäämä siirtyy osakkeenomistajille.
- Yhtiökokous päättää yhtiön selvitystilaan asettamisesta ja valitsee yhtiölle selvitysmiehen. Jako-osana omistajalle siirtyvä omaisuus verotetaan omistajan sen vuoden tulona, jona yhtiökokous on hyväksynyt lopputilityksen.
- Lopettamisesta on lopuksi ilmoitettava Verohallinnolle, josta tieto siirtyy myös kaupparekisteriin.
- Toiminimellä toimimisen lopettaminen ei edellytä virallista menettelyä. Lopettamisilmoitus tehdään Verohallinnolle ja PRH:lle.
Löytyisikö yrityksestä sittenkin myytävää?
Yrityksen alasajon taloudelliseen suunnitteluun ei kuukkeli tarjoa vastauksia. Kokeilen, löytyisikö osakeyhtiön hallittuun lopettamiseen ohjeita Suomen Yrittäjiltä tai Suomen Taloushallintoliitosta.
Suomen Yrittäjien saamat kyselyt koskevat veroasiantuntija Laura Kurjen mukaan pääosin yrityksen lopettamisen juridiikkaa.
Sen sijaan Taloushallintoliitossa yritystoiminnan lopettamisen taloudelliset näkökulmat ovat tuttuja. Taloushallintoliiton johtavalla kirjanpidon asiantuntijalla Mira Merikannolla on asiasta käytännön kokemusta myös työstään omassa tilitoimistossaan.
”Aloitan lähes aina keskustelun asiakkaan kanssa kysymällä, olisiko hänen kuitenkin mahdollista myydä jotain liiketoiminnastaan. Jos koko yhtiölle ei löydy ostajaa, voisiko esimerkiksi joku alihankkija olla kiinnostunut osasta siitä”, kertoo Merikanto.
Laura Kurki aloittaa vastauksensa samoin sanoin. Hän kannustaa etsimään jatkajaa ensin perheen piiristä. Jos sukupolvenvaihdos ei tule kysymykseen, jatkaja voi löytyä vaikkapa kilpailijakunnasta.
Monen yhden hengen yrityksen menestys perustuu kuitenkin tiukasti sen ainoan työntekijän eli yrittäjän osaamiseen ja vuosien varrella syntyneisiin henkilökohtaisiin asiakassuhteisiin. Kun eläkeikä häämöttää tai yrityksen toiminta ei ole kannattavaa, on luontevaa pohtia osakeyhtiön lopettamista.
Syy voi toki liittyä myös terveydentilaan tai siihen, että yrittäjä haluaa siirtyä toiseen yritykseen työntekijäksi.
Myyntimahdollisuus kannattaa pitää mielessä, mutta tässä jutussa pyritään löytämään ohjeita ensisijaisesti eläkeikää lähestyvän yksinyrittäjän yritystoiminnan hallittuun alasajoon. Lähtökohta on, että yritys on velaton ja omaa pääomaa on kuusinumeroinen summa.
Kummalla verolla omaisuus yrittäjälle?
Ensimmäinen ajatus usein on, että yrityksen tasetta kannattaa keventää ennen kuin lopettaa yrityksen selvitystilamenettelyllä. Jos yrityksessä on vähänkään muhkeampi tase, tämä pitänee paikkansa. Ehdottomaksi yleissäännöksi siitä ei kuitenkaan ole.
Velattoman osakeyhtiön purkautumisessa yrityksen omaisuus siirtyy osakkaalle luovutusvoittona, jota verotetaan pääomatulona. Siirtyvä omaisuus on juristikielellä jako-osa. Yhden omistajan tapauksessa jako-osa on koko siirtyvä omaisuus.
Pääomatulosta maksetaan veroa 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja sen yli menevältä osalta 34 prosenttia. Tuoko se yrittäjälle enemmän euroja tilille kuin yrityksen taseen keventäminen ennen yrityksen purkamista, riippuu pitkälti yrittäjän muista henkilökohtaisista pääoma- ja palkkatuloista.
Koko yritykseltä siirtyvästä omaisuudesta ei tarvitse maksaa veroja. Omaisuuden siirtoon jako-osana kannattaa useimmiten käyttää hankintameno-olettamaa, joka on 20 prosenttia, kun omaisuus on omistettu alle 10 vuotta ja 40 prosenttia, kun omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta. Tästä osuudesta ei tarvitse maksaa veroja. Hankintameno-olettamia käyttämällä luovutusvoitto eli veronlainen tulo on aina joko 60 tai 80 prosenttia luovutettavan kohteen käyvästä arvosta.
Tämä tarkoittaa, että jos yrityksen kassassa on 100 000 euroa ja yrittäjä on omistanut yrityksensä vähintään 10 vuotta, hänelle syntyy pääomatuloa 60 000 euroa. Tuosta summasta hän maksaa veroja yhteensä 19 200 euroa, joka on siis 19,2 prosenttia koko yrittäjälle siirtyvästä summasta.
Mikäli yrittäjällä on muita pääomatuloja vähintään 30 000 euroa, koko jako-osuus verotetaan 34 prosentilla, verojen osuus nousee vain 20,4 prosenttiin, vaikka jako-osana siirtyvää omaisuutta olisi miljoonia.
Mikäli yritys on ollut omistajallaan alle 10 vuotta ja luovutusvoitto lasketaan 20 prosentin hankintameno-olettamalla, luovutusvoittovero on 24–27,2 prosenttia.
Kävisikö ansiotulona verotettu osinko?
Jos yrittäjä maksaa itselleen niin pientä palkkaa, että sen veroprosentti jää alle luovutusvoitosta menevän noin 20 prosentin veron, palkanmaksu on kilpailukykyinen vaihtoehto.
Jos yrittäjän tuloveroprosentti on tuota korkeampi, palkanmaksu ei välttämättä ole verotehokkain tapa. Toisaalta palkkakustannukset voi vähentää yrityksen tuloksesta.
Palkan sijaan tai rinnalla kannattaa harkita osingonmaksua. Listaamattoman yrityksen omistaja voi saada verohuojennettuna pääomatulona kahdeksan prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta vuosittain. Siitä omistaja maksaa veroa 7,5–8,5 prosenttia, mikäli osinkoja on enintään 150 000 euroa.
Jos osinkoa maksaa enemmän kuin kahdeksan prosenttia, ylimenevä osa on verotuksessa 75-prosenttisesti ansiotuloa.
Hyväpalkkaiset yritysjohtajat kavahtavat ansiotuloverotusta, mutta jos yritys maksaa omistajalleen hyvin pientä palkkaa tai ei palkkaa lainkaan eikä muitakaan ansiotuloja ole, ansiotulona verotettava osinko voi olla kilpailukykyinen vaihtoehto luovutusvoitosta maksettavalle pääomatuloverolle.
Esimerkki kertoo, miksi Mira Merikanto huokaisee, ettei yleispäteviä sääntöjä voi antaa. ”Yrittäjillä on niin erilaisia henkilökohtaisia tilanteita.”
Viimeisenä vuonna on liian myöhään
Jos yrityksellä on edes kohtuullisesti eli joitakin satojatuhansia euroja varallisuutta, Merikanto suosittelee aloittamaan keskustelut oman tilitoimiston kanssa 3–5 vuotta ennen aiottua lopettamista. Jos aloittaa keskustelut samana vuonna, jona aikoo lopettaa, ei ole paljon tehtävissä.
Jos taas yrityksen kassan pohja jo paistaa, ei ulkopuolisen asiantuntijan laskelmiin kannata viimeisiä varojaan käyttää.
Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi Juha-Pekka Huovinen on hoitanut selvitysmiehen tehtäviä ja purkanut lukuisia osakeyhtiöitä. Hänen mukaansa osinkojen perussuunnittelu on aina järkevää tehdä.
Huovinen arvioi, että jos omistajalle siirtyvä omaisuus on alle 100 000 euron luokkaa, ei laajemmista laskelmista saatava hyöty useinkaan vastaa laskelmista aiheutuvia kustannuksia.
Mahdollista pääoman palautusta ei pidä jättää yrityksen lopetusvaiheeseen. Jos yrittäjä-omistaja on joutunut pääomittamaan yritystään vaikkapa sen kassatilanteen vuoksi, pääoman voi saada tietyin edellytyksin palautettua ilman veroseuraamuksia.
Mikäli pääomaa pyrkii palauttamaan vasta selvitysvaiheessa ja vähentämään jako-osasta hankintameno-olettaman, järjestely voidaan katsoa veron kiertämiseksi.
Yritystä ei ole pakko lopettaa
Yritystä ei ole pakko lopettaa, vaikka lopettaisi työt ja alkaisi nostaa eläkettä tai siirtyisi muualle palkkatöihin.
Osa yrittäjistä pitää yrityksensä hengissä yrityksen sijoitusten vuoksi, sillä yritys maksaa sijoitustuloistaankin veroja vain 20 prosenttia eikä pääomatuloveroprosentin verran. Merikannon mukaan yhä useampi keski-ikäinen yrittäjä pohtii yrityksensä jättämistä lapsille ylisukupolviseksi sijoitusyhtiöksi.
Yrityksen pitäminen hengissä ainakin jonkin aikaa voi kannattaa ilman sijoitusnäkökulmaakin. Jos kassassa on käteistä, eläkettä tai osa-aikaisen työn palkkaa voi täydentää osingonmaksulla. Jos eläke on jäänyt YEL-vakuutuksen alhaisen työtulon seurauksena hyvin pieneksi, ansiotulonakin verotettava osinko voi olla taloudellisesti järkevä vaihtoehto.
Myös palkkaa voi maksaa, mutta silloin on tehtävä työtä yhtiön hyväksi. Muuten palkka voidaan katsoa jopa peitellyksi osingoksi. Lisäksi kannattaa muistaa, että mikäli yhtiöllä ei ole jatkossakaan tuloja, palkkaa ei voi vähentää verotuksessa.
Jos ei lopeta yritystä, mutta lopettaa palkanmaksun, Laura Kurki kehottaa tarkistamaan, onko yritys rekisteröitynyt työnantajarekisteriin, ja tarvittaessa poistumaan sieltä.
Myös ennakkoveroihin kannattaa hakea muutos, jos toiminta muuttuu aiempaa pienimuotoisemmaksi. Määrättyjä ennakkoveroja ei voi jättää maksamatta senkään jälkeen, kun yritys lopetetaan. Tämä on Kurjen mukaan osoittautunut joillekin yrittäjille vaikeaksi ymmärtää.
Eläkkeelle voi siirtyä myös loivasti
Mikäli asiakkaita riittää, alimman eläkeikänsä saavuttanut yrittäjä voi loiventaa henkistä hyppyä täysipäiväiseksi eläkeläiseksi vähentämällä töitä pikkuhiljaa. Näin eläkettä voi täydentää paitsi osingoilla myös maksamalla itselleen palkkaa.
Eläkkeellä voi tehdä töitä vapaasti ilman, että se vaikuttaa eläkkeen suuruuteen. Eläkkeellä tehdystä työstä ei myöskään tarvitse maksaa YEL-maksua. Palkan ja eläkkeen verotuksessa on jonkin verran eroja, joten jos nostaa eläkkeen rinnalla palkkaa, verotus kannattaa yllätysten välttämiseksi selvittää etukäteen.
Oman henkilökohtaisen veroprosenttinsa voi arvioida eri vaihtoehdoilla Verohallinnon sivuilta löytyvällä laskurilla.
Jos tarkastelee työntekoa vain taloudellisesta näkökulmasta, henkilökohtaista ansiotuloverotustaan kannattaa tässäkin tapauksessa verrata 20,4 prosentin maksimiveroon, jonka yritykseltä siirtyvästä omaisuudesta joutuu enimmillään maksamaan.
Pörssiosakkeet parasta myydä pörssissä
Jos ei suunnittele sijoitusten jättämistä yritykseen, vaan haluaa lopettaa yrityksen kokonaan, miten sijoitusten tai kiinteän omaisuuden, kuten toimitilan, kanssa kannattaisi toimia? Kannattaisiko ne ostaa omiin nimiin ennen yrityksen purkamista?
”Sillä ei ole omistajan luovutusvoittoveron kannalta merkitystä, siirtyykö jako-osuutena käteistä rahaa vai esimerkiksi asunto tai toimitila”, vastaa Juha-Pekka Huovinen.
Kaupat yrityksen ja omistajan välillä on luonnollisesti tehtävä käypään hintaan.
Huovinen kehottaa kuitenkin ottamaan huomioon, että jos yritys myy omistamansa sijoitusasunnon ulkopuoliselle, ulkopuolinen ostaja maksaa siitä varainsiirtoveron.
Jos yrittäjä ostaa sen itselleen tai saa sen jako-osuutena yhtiön purkautuessa, yrittäjä maksaa varainsiirtoveron.
Jälkimmäisessä tapauksessa ei tosin tarvitse murehtia kiinteistönvälittäjän palkkioista.
Myös pörssiosakkeista joutuu maksamaan varainsiirtoveron, joten niiden tapauksessa neuvo on yksinkertainen: ne kannattaa myydä pois viimeistään purkuvaiheessa eikä siirtää omistajalle jako-osuutena.
Pöytälaatikko antaa aikaa, mutta maksaa
Monelle yrittäjälle päätös yrityksen lopettamisesta on henkisesti vaikeaa. Toiset taas haluavat katkaista yritykseltä kaulan nopeasti ja kivuttomasti.
Jos yrityksen jättää sijoitusyhtiöksi, sijoitustoimintaan liittyvät kulut voi vähentää sijoitustuotoista. Jos yrityksen jättää henkiin tehdäkseen sen kautta satunnaisesti töitä, voi harjoitettuun elinkeinotoimintaan liittyvät kulut vähentää yrityksen tuloksesta.
Yrityksen voi myös laittaa pöytälaatikkoon, mutta laatikko pitää aukaista vähintäänkin tilinpäätöksen ja veroilmoituksen tekoa varten. Mikäli näköpiirissä ei ole aikomusta jatkaa yrityksen toimintaa, kannattaa laskea, kuinka paljon uinumassa olevasta yrityksestä muodostuu pankki-, kirjanpito- ja muita kuluja.
Toiminnan keskeyttämisestä eli pöytälaatikkoratkaisusta kannattaa tehdä ilmoitus Verohallinnolle ja selvittää yrityksen poistaminen alv-, työnantaja- ja muista rekistereistä.
Vastaavasti Verohallinnolle on tehtävä ilmoitus toiminnan jatkamisesta tauon jälkeen.
Verohallinnolle on tehtävä ilmoitus myös yrityksen lopullisesta lopettamisesta selvitystilan kautta.
Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) voi poistaa kaupparekisteristä yrityksen, joka ei ole toimittanut tilinpäätöstä tai edunsaajatietoja.
Tämä ei kuitenkaan ole osakeyhtiölain mukainen tapa lopettaa yritys eikä muutenkaan suotavaa. Päätös yrityksen lopettamisesta pitää pystyä tekemään itse. Toteutuksen voi sitten hoitaa joko kertarysäyksellä tai hiljaa hivuttaen.
YRITYSTOIMINNAN LOPETUS, KUN VALMISTAUDUT, MUISTA:
- Aloita suunnittelu noin 3–5 vuotta ennen lopettamista. Taloudellisten laskelmien lisäksi kartoita yrityksen sopimukset, kuten asiakas- ja vuokrasopimukset ja vakuutukset.
- Lopeta ostot ajoissa ja muista, että mahdollinen varasto arvostetaan käypään arvoon etkä voi vähentää varastossa olevien hankintojen arvonlisäveroa. Varmuuskopioi tärkeimmät sähköpostit.
- Yritystoiminnan viimeiseltä vuodelta täytyy tehdä muun muassa veroilmoitus, alv-ilmoitus, työnantajasuoritukset ja vuosi-ilmoitukset, vaikka yritys olisi jo lopetettu. Tarkista ennakkoverot. Muista hakea eläkevakuuttajaltasi YEL-vakuutuksen päättämistä.
Katri Isotalo
Kuvan suunnittelu ja toteutus Ismo Henttonen. Kuvat: Ismo Henttonen ja Vastavalo
