Suomessa jäi 17 500 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2024. Luku sisältää myös osa-aikaiset ja määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet. Miten työkyvyttömyyseläkkeiden määrät ovat kehittyneet ylilääkäri Jan Schugk?
Miten työkyvyttömyyseläkkeiden määrät ovat kehittyneet ylilääkäri Jan Schugk Varmasta?
”Työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen on vähentynyt reilun parinkymmenen vuoden aikana voimakkaasti. 25 vuodessa ikävakioitu riski pudota työkyvyttömyyseläkkeelle on puolittunut.”
Mitkä ovat yleisimmät syyt, joiden perusteella työkyvyttömyyseläke myönnetään?
”Mielenterveys oli suurin syy vielä muutama vuosi takaperin. Nyt taas tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisempiä. Viime vuonna 33 prosenttia alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä johtui tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja 31 prosenttia mielenterveyshäiriöistä.
Kirjo yksinkertaistavien tilastojen takana on suuri. Alle 55-vuotiailla kärkisyy on mielenterveyden häiriö, sitä vanhemmilla, tuki- ja liikuntaelinsairaudet.”
Mitä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat?
”Eniten on selän rappeumamuutoksia, kuten välilevytyriä ja olkapäiden, lonkkien, polvien nivelrikkoa sekä moninivelrikkoja.”
Miten työn muuttuminen vaikuttaa eläköitymiseen?
”Työ on muuttunut 25 vuoden aikana, nyt iso osa työstä on tietotyötä ja asiakaspalvelua, raskasta suorittavaa työtä on aiempaa vähemmän. Se on yksi syy, miksi mielenterveys on kohonnut merkittävämpään asemaan työkyvyttömyyden syynä. Työssä pärjääminen vaatii parempaa mielenterveyttä. Suorittavasta rutiininomaisesta työstä suoriutui vähän masentuneenakin.”
Millaisia trendejä on havaittavissa työkyvyttömyyseläkkeissä?
”Kokonaisuutena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt, ja erityisesti 45–59-vuotiaiden osuus on laskussa. Sen sijaan 60 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut. Lisäksi osa- ja määräaikaisten eläkkeiden osuus on lisääntynyt.
Nuorten osuus on pieni, mutta kun tarkastellaan menetettyjä työvuosia, yksittäisen nuoren painoarvo on suuri. Keskimääräinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisikä on nyt 52 vuotta.”
Ketkä ovat suurimmassa vaarassa joutua työkyvyttömyyseläkkeelle?
”Riski kasautuu. Matalasti koulutetut ovat suuremmassa vaarassa, samoin työttömät. Naisilla työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään hieman enemmän kuin miehillä.
Tietyillä aloilla, kuten rakennus-, kuljetus- ja nykyään myös sosiaali- ja terveysalalla – erityisesti lähihoitajilla ja henkilökohtaisilla avustajilla – riski on selvästi suurempi.”
Milloin työkyvyttömyyseläke voidaan evätä?
”Nykyisin hylätään noin 40 prosenttia uusista hakemuksista, ja mielenterveyshäiriöihin perustuvissa hakemuksissa hylkäysprosentti on jopa 50.
Täyden työkyvyttömyyseläkkeen edellytyksenä on, että työkyky on heikentynyt vähintään 60 prosenttia kaikkeen tarjolla olevaan työhön – ei vain omaan aiempaan työhön.”
Miten työkyvyttömyyseläkkeiden määrää saataisiin vähennettyä?
”Ensinnäkin meidän on puututtava työkykyä alentaviin ongelmiin tehokkaasti ja ajoissa. Mielenterveyshäiriöiden ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoon pitää päästä nopeammin. Pitkät poissaolot työstä lisäävät riskiä syrjäytyä.
Toiseksi työn tulisi olla muokattavissa – kaikki eivät tarvitse täydellistä taukoa, vaan mahdollisuutta keventää työtä tai tehdä sitä osa-aikaisesti.
Kolmanneksi koko työelämää on kehitettävä yhteisöllisempään ja joustavampaan suuntaan.
Haasteet voivat liittyä myös esimerkiksi parisuhteeseen, talouteen tai perhetilanteeseen – näitä ei pidä medikalisoida, vaan tarjota oikeanlaista tukea.”
Saako työkyvyttömyyseläkkeellä tienata?
”Kyllä saa. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla voi ansaita 40 prosenttia aiemmasta ansiotasosta, osatyökyvyttömyyseläkkeen kohdalla 60 prosenttia.
Lisäksi voi aina tienata vähintään noin 986 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa eläkkeeseen. Tuo raja voi muodostaa myös kannustinloukun.”
Miten etä- ja hybridityö vaikuttavat työkykyyn?
”Etätyö on auttanut monia jatkamaan työssä, vaikka fyysinen toimintakyky olisi heikentynyt. Toisaalta se on heikentänyt työyhteisön tukea, mikä on ollut monelle tärkeä syy pysyä työelämässä.
Hybridityö näyttää onnistuessaan tällä hetkellä toimivimmalta ratkaisulta – yhdistelmä etä- ja lähityötä tukee sekä hyvinvointia että työyhteisön vaikutuksia.”
Outi Airaksinen
