Heikko näkö haittaa sekä työikäisten että senioreiden liikkumista ja turvallisuutta liikenteessä. Peräti neljännes suomalaisista sanoo, että ei näe kunnolla auton ratissa hämärässä tai haastavassa säässä. Yli 70-vuotiaista näin kokee joka kolmas.
Silmien terveysongelmat vaikeuttavat lukemista, liikkumista ja jopa erakoittavat yhteiskunnasta. Yli kolmannes Näin Suomi näkee -tutkimukseen vastanneista kertoo näköön liittyvien huolten heikentävän omaa elämänlaatuaan. Joka viides on huolissaan iäkkään läheisensä näkökyvystä.
Yleisimpiä silmävaivoja ovat ikänäkö ja silmien kuivuminen. Ikänäkö on erityisesti yli 40-vuotiaiden haaste.
”Tutkimuksemme tuloksissa korostuu myös, kuinka joka neljäs suomalainen kertoo, ettei näe autoilla hämärässä tai haastavassa säässä. Yli 70-vuotiaista näin kokee joka kolmas. Nämä kokonaisluvut ovat huolestuttavia kaikkien tielläliikkujien näkökulmasta”, sanoo silmätautien erikoislääkäri Ulla Näpänkangas Silmäasema Sairaalasta.
Näpänkangas huomauttaa, että oman haasteensa autoiluun liittyvän näkemisen parantamisessa tuo nykyinen julkisen sektorin kaihileikkauspolitiikka. Leikkaukseen pääsee vasta, kun näöntarkkuus on enää ajokorttivaatimusten alhaisimmalla tasolla. Hän tovoisi tähän muutosta erityisesti iäkkäämpien autoilijoiden kohdalla.
"Julkinen terveydenhuolto on laadukasta ja hyvää, sitten kun sinne pääsee. Ongelmia koetaan kuitenkin hoidon saavutettavuudessa”, Näpänkangas totesi Helsingissä tutkimuksen julkistustilaisuudessa.
Vain kolmannes uskoo saavansa hoitoa julkiselta puolelta
Julkisen terveydenhoidon saatavuus ei herätä luottamusta suomalaisissa. Vain 33 prosenttia uskoo saavansa tarvitsemaansa hoitoa ja lähes puolet (49%) kokee, että hoitoa saa vain yksityiseltä sektorilta.
”Uskon tämän olevan yhteydessä pidentyneisiin hoitojonoihin. Mitä iäkkäämmältä henkilöltä asiaa kysyy, sitä todennäköisemmin hän kokee, että tarvittava hoito on hankittava yksityiseltä: 50-69-vuotiaista näin arvelee kaksi kolmesta, 70 vuotta täyttäneistä lähes kolme neljästä”, Näpänkangas sanoo.
Näin Suomi näkee -tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista (59 %) olisi valmis täydentämään julkisen terveydenhuollon kustantamaa silmäterveyden palvelua omalla rahalla.
”Esimerkiksi naapurissamme Ruotsissa potilas voi kaihileikkaukseen saamansa palvelusetelin lisäksi itse maksaa lisäpalveluista. Näin hän voi halutessaan hankkia silmäänsä monipuolisemman linssin kuin perinteisessä palvelusetelileikkauksessa", Näpänkangas kertoo.
Tavallisimpia näkemisen haasteita ovat huoli ruutuajan vaikutuksista silmiin, silmien siristely ja tuoteselosteiden/etikettien lukeminen. Myös liikenteessä näkeminen mietityttää: kaikista suomalaisista joka neljäs ja yli 70-vuotiaista joka kolmas kertoo, ettei näe autoilla hämärässä tai haastavassa säässä.
Kuinka usein sinulle käy näin?
| Jatkuvasti (%) | Joskus (%) | Harvoin tai ei koskaan (%) | |
| Minua huolestuttaa ruutuajan vaikutus silmiini | 4 | 31 | 66 |
| Siristelen silmiäni nähdäkseni paremmin | 5 | 29 | 65 |
| En näe tuotteiden tuoteselosteita ja etikettejä | 9 | 22 | 69 |
| En näe autoilla hämärässä tai haastavassa säässä | 4 | 20 | 76 |
| Minun on vaikea erottaa pieniä eleitä tai ilmeitä suurissa tiloissa | 3 | 15 | 82 |
| En näe matkapuhelimen ruudulla olevaa tekstiä | 2 | 13 | 85 |
| En näe liikenneopasteita / kulkuneuvojen tunnuksia ajoissa | 2 | 9 | 89 |
| En näe riittävän hyvin tunnistaakseni tuttuja vastaantulijoita | 2 | 10 | 88 |
| En näe julkisissa tiloissa reittiä oikeaan paikkaan | 1 | 9 | 90 |
| En näe lukea ruokalistaa tai muita vastaavan kokoisia luetteloita | 2 | 8 | 90 |
| En näe edessäni olevan tietokoneen ruudulla olevaa tekstiä | 1 | 7 | 92 |
| Minulla on vaikeuksia erottaa pinnanmuotoja liikkuessani | 1 | 4 | 94 |
|
En näe television tai muun vastaavan kokoisen näytön tekstitystä |
2 | 4 | 94 |
| Erotan ruudulla olevan tekstin huonosti | 3 | 97 | |
|
En pärjää kotona ilman ulkopuolista apua |
1 | 2 | 97 |
Lähde: Silmäasema Näin Suomi näkee, kevät 2025 (372400995) , Kantar Finland Oy. Vastaajia 1016 yli 15-vuotiasta.
Satu Alavalkama
