Vanhuuseläkeikää nostetaan asteittain vuodesta 2017 alkaen. Uudet eläkeikärajat koskevat vuonna 1955 syntyneitä ja nuorempia.
Vuonna 2017 vanhuuseläkkeen ikärajaa nostetaan 3 kuukaudella jokaista syntymävuosiluokkaa kohti, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Vanhuuseläkkeen yläikäraja on viisi vuotta alarajaa korkeampi.
Raskas ja pitkä työura voi antaa mahdollisuuden hakeutua eläkkeelle jo 63-vuotiaana. Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalle luodaan työuraeläke, jota voi hakea 38 vuoden työskentelyn jälkeen. Eläkkeen saamisen ehtona on mm. joko fyysisesti tai henkisesti kuluttava työ.
Nykyinen osa-aikaeläke poistuu ja tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke.
Eläkettä karttuu koko palkasta, eli palkansaajien työeläkemaksu ei enää vähennä eläkkeen perusteena olevaa palkkaa. Palkansaajien ja työnantajien yhteinen työeläkemaksu on 24,4 % vuosina 2016–2019. Maksua kuitenkin alennetaan tilapäisesti 0,4 prosentilla vuonna 2016. Alennus kohdistetaan puoliksi työntekijöille ja puoliksi pienille työnantajille.
Työmarkkinajärjestöt EK, KT, SAK ja STTK pääsivat sopuun työeläketurvaan tehtävistä muutosehdotuksista perjantaina. Akava jäi neuvotteluratkaisun ulkopuolelle.
Hallituksen mukaan eläkeuudistus vähentää kestävyysvajetta, kun eläkemenot pienenevät ja työllisyysaste kohoaa yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta vastaavalla määrällä. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan neuvottelutulos luo hyvän pohjan uudistusta koskevalle kolmikantaiselle säädösvalmistelulle.
Lisätietoa eläkeuudistuksesta Eläketurvakeskuksen verkkosivuilla
Valtiovarainministeriön alustava arvio eläkesopimuksen vaikutuksesta kestävyysvajeeseen (pdf)
Minna Petäinen
