Vuosikausia on kiistelty, miten jätevesiä pitää käsitellä kiinteistöissä, jotka eivät kuulu viemäriverkostoon. Ympäristönsuojelulain muutos ja uusi hajajätevesiasetus lieventävät haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä.
Aiempi asetus määräsi tarkasti jätevesijärjestelmien mitoitukset, nyt korostetaan hyvää suunnittelua. Tarkoitus on suojella pohjavesiä ja vähentää ympäristökuormitusta.
Jätevesijärjestelmää on tehostettava pohjavesialueella tai enintään sadan metrin päässä vesistöstä. Näillä alueilla jätevesijärjestelmän korjaaminen ja uuden rakentaminen edellyttävät jätevesisuunnitelman laatimista ja ilmoitusta tai lupaa, joiden käsittely vie aikansa. Korjauksien pitää valmistua viimeistään 31. lokakuuta 2019.
Jätevesien puhdistusvaatimukset eivät muutu. Orgaanisen kuormituksen pitää vähentyä vähintään 80 prosenttia, fosforin 70 prosenttia ja typen 30 prosenttia verrattuna käsittelemättömään jäteveteen.
Poikkeuksina korkea ikä ja kantovesi
Kaikkien haja-asutusalueiden kiinteistön omistajien ei tarvitse ryhtyä jätevesiremonttiin. Jos kiinteistössä on vain kantovesi ja kuivakäymälä eli huussi, välttyy jätevesiremontilta – jos kunnan ympäristönsuojelumääräykset eivät toisin velvoita.
Jos kiinteistön omistaja on syntynyt ennen 9. maaliskuuta 1943, hänen ei tarvitse tehostaa jätevesijärjestelmää.
Kiinteistön omistaja voi hakea poikkeamislupaa, jos jätevesiä tulee erittäin vähän tai remonttikustannukset nousisivat kohtuuttomiksi. Poikkeamislupa voidaan myöntää viideksi vuodeksi kerrallaan. Lupa raukeaa, jos kiinteistön jätevesikuormitus kasvaa tai kiinteistön omistus tai hallinta vaihtuu.
Laki ja asetus asettavat vähimmäisvaatimukset, mutta kunnat voivat vaatia tiukempaa jätevesikäsittelyä.
”Kunnan ympäristöviranomaiselta kannattaa kysyä, kuinka hän tulkitsee esimerkiksi sadan metrin laskutavan ja kantoveden”, lainsäädäntöneuvos Erja Werdi ympäristöministeriöstä kehottaa.
Osa kunnostuksista vasta ison remontin yhteyksissä
Jos kohde sijaitsee kuivalla maalla eli yli sadan metrin päässä rannasta, eikä kohde ole pohjavesialueella tai muuten aiheuta vesien pilaantumisriskiä, kiinteistön jätevesijärjestelmä on kunnostettava vasta seuraavassa, muussa isossa remontissa. Kiinteistön omistaja päättää tämän remontin ajankohdasta.
Isoihin remontteihin kuuluvat vesivessan rakentaminen sekä vesi- ja viemärilaitteiston uusiminen. Tällaisiin muutoksiin tarvitaan yleensä toimenpide- tai rakennuslupa.
Kun rakennuslupa on vuodesta 2004 alkaen edellyttänyt, että kiinteistön jätevedet käsitellään lainmukaisesti, ympäristönsuojelulain muutos ei vaikuta uudisrakennuksiin.
Kiinteistöltä edellytetään aina selvitys jätevesien hoitamisesta. Erja Werdi sanoo, että selvityksessä kiinteistön omistaja arvioi vaikkapa paperille, mistä ja kuinka paljon jätevesiä syntyy. Pitää myös selvittää, millaisten säiliöiden tai vastaavien kautta jätevedet johdetaan ympäristöön. Viranomainen voi pyytää selvityksen nähtäväkseen.
Hannu Kaskinen
