Älä osta vanhenevaa televisiota

Antenniverkon tv-kanavien lähetystekniikka on muuttumassa lähivuosina. Millainen televisio nyt pitäisi hankkia? 

Suomen antenni-tv-verkossa otetaan muutaman vuoden päästä käyttöön teräväpiirtosisällöt mahdollistava lähetystekniikka. Maksu-tv-kanavilla tekniikka vaihtuu jo aikaisemmin.

Kaapeli- ja satelliittilähetyksiä muutos ei koske, koska niissä teräväpiirtolähetyksiä ja -tekniikkaa jo tuetaan. 

Vastaanotin ajan tasalle

Kaupalliset televisioyhtiöt ilmoittivat elokuun puolivälissä, että kaikki vanhan tekniikan mukaiset lähetykset loppuvat antenniverkossa maaliskuun lopussa vuonna 2020. Yle on antanut vastaavan ilmoituksen omien lähetystensä osalta jo aikaisemmin keväällä.

”Yle on ilmoittanut lähettävänsä antennitalouksiin teräväpiirtoa rinnakkaislähetyksenä aikaisintaan noin vuosi ennen maaliskuun 2020 loppua”, projektikoordinaattori Tiina Aaltonen Viestintävirastosta tarkentaa.

Muutos ei tarkoita, että kaikki ohjelmat olisivat välttämättä jatkossa teräväpiirtoa, vaan sitä, että antenniverkon lähetystekniikka muuttuu.

”Tärkein muistettava asia on, että television katseluun tarvitaan sopiva vastaanotin, jossa on DVB-T2-viritin. Se korvaa vanhan DVB-T1-tekniikan, Tiina Aaltonen sanoo.

Digiboksikin voi riittää

Moni joutuu lähivuosina suuntaamaan tv-ostoksille.

Antenniverkon kautta vastaanottaa tv-lähetyksensä Suomessa lähes miljoona kotitaloutta. Viestintäviraston mukaan DVB-T2-virittimellä varustettu televisio tai digiboksi oli toukokuussa 37 prosentilla niistä talouksista, jotka vastaanottavat tv-lähetykset pelkästään antenniverkon kautta.

Uutta televisiota ei silti ole pakko hankkia, jos vanhan toosan kuvanlaatuun on tyytyväinen. Riittää, jos hankkii DVB-T2-virittimellä varustetun digiboksin.

Viestintäviraston mukaan varminta on ostaa Antenna Ready HD -testattu tv tai digiboksi.

”Jos merkintää ei ole, saattaa kohdata muun muassa seuraavia haasteita: EPG (Electronic Programme Guide) -ohjelmaopas on väärin tai ei toimi lainkaan, tekstitys on väärä tai puuttuu ja kanavat virittyvät väärille paikoille”, Gigantin myyntijohtaja Jarno Sainio luettelee ongelmia. 

Halpismalleissa riskejä

Myymälöiden tapa esitellä laitteiden ominaisuuksia vaihtelee. Taloustaito teki elokuussa pienen pistokokeen Mikkelin Prismaan. Kaikista tv-malleista löytyi maininta DVB-T2-virittimestä. Antenna Ready HD -testauksesta ei osattu aina edes kysyttäessä kertoa. Asia luvattiin kuitenkin varmistaa tarvittaessa netistä.

Testauspäällikkö Teemu Sysioja Kuluttaja-lehdestä arvioi, että markkinoilla on aika vähän televisioita, joissa ei ole DVB-T2-viritintä. Lähinnä kyse on joistakin halvoista malleista.

Tiina Aaltonen sanoo, että kesäkuun myyntitilastojen perusteella DVB-T2-viritin puuttui noin 10 prosentista televisioita ja 10 prosentista digiboxeja.

”Voi toki olla, että osa laitteista on myyty kaapeliverkkoon, jossa tarvitaan omanlaisensa DVB-C-viritin.”

Useimmista televisioista löytyy sisäänrakennettu digiviritin sekä antenni- että kaapeliverkkoon. Tämä helpottaa muuttamista esimerkiksi antennitaloudesta kaapelitalouteen tai toisinpäin.

Joissakin malleissa on jopa tuplavirittimet.

”Televisiossa voi olla esimerkiksi kaksi DVB-T2-viritintä, kaksi kaapeliviritintä ja kaksi satelliittiviritintä. Jos laitteeseen kytkee lisäksi ulkoisen usb-kovalevyn, voi samaan aikaan katsoa yhtä ja nauhoittaa toista kanavaa”, Teemu Sysioja vinkkaa.

Katseluetäisyydellä on väliä

Televisiokaupassa ei voi olla huomaamatta, että ruutukoot ovat kasvaneet ja hinnat tulleet alaspäin. Jopa yli 65-tuumaisten televisioiden kysyntä on joissakin liikkeissä kasvussa. Myös standardikokona pidetty 55-tuumainen televisio näyttää todella isolta.

Ennen jättitelevision hankkimista sen kokoa kannattaa kuitenkin hieman mallata kotona paikassa, johon laite aiotaan sijoittaa. Avuksi voi ottaa mittanauhan: yksi tuuma vastaa 2,54 senttimetriä. Tv:n tuumakoko lasketaan etäisyytenä alanurkasta vastakkaiseen ylänurkkaan.

”Esimerkiksi 78 tuuman televisiota ei kannata katsoa kahden metrin etäisyydeltä, koska silmä puutuu joutuessaan liikkumaan reunasta reunaan, Gigantin Jarno Sainio neuvoo.

Tuotepäällikkö Eric Reichmut Veikon Koneesta suosittelee kahden metrin katseluetäisyyteen alle 40 tuuman kuvaruutua. Kolmen metrin päästä sopii katsella 50-tuumaista ruutua. Yli viiden metrin katseluetäisyyttä varten voi valita 55-tuumaisen tai sitä suuremman kuvakoon. 

Teräväpiirrollakin pärjää hyvin

Isoa 65-tuumaista jättitelevisiota on vaikea ostaa ilman 4K-ominaisuutta, koska se tulee useimmiten kaupan päälle. Tässä ominaisuudessa kuvatarkkuus on nelinkertainen teräväpiirtoon nähden.

”Teräväpiirtotelevisiollakin pärjää oikein hyvin vielä monta vuotta.  Jos katseluetäisyys kasvaa 4–5 metriin, silmä ei havaitse isolla näytöllä teräväpiirron ja 4K-kuvan tarkkuudessa juurikaan eroja”, Teemu Sysioja arvioi.

Pikselimääriä enemmän kuvanlaatuun vaikuttavat katselukulmat, kontrastit ja liikkeentoisto.

”Laadukas liikkeentoisto ilmenee erityisesti sivusuunnassa liikkuvan kuvan tarkkuutena, eli kuva ei nyi eikä sumennu. ”

Yrittäjä Jarkko Jokelaisen mukaan 4K-televisiota ei kannata hankkia, jos laitetta on tarkoitus katsella yli kolmen metrin päästä. Näin kaukaa ei huomaa eroa teräväpiirtoon. Jokelainen on Kuori Oy:n tiimeineen toimittanut 4K-näytöllä varustettuja jättitablettejaan esimerkiksi vanhainkoteihin.

”Kontrastin eli sävykkyyden ohella näytön tärkeimpiä ominaisuuksia on adaptiivinen, ympäristön mukaan muuttuva kirkkaus. Se säästää silmiä, sähköä ja rahaa.”

Pimeässä huoneessa vakiokirkkaudella posottava näyttö ei tunnu silmille miellyttävällä eikä ole kovin ekologinenkaan, Jokelainen sanoo.

Älyä telkkariin

Television älyominaisuus eli nettiyhteys on nykyisin haluttu ominaisuus. Useimmista televisioista, halvimpia malleja lukuun ottamatta, löytyvät suosituimmat nettivideopalvelut kuten Netflix ja Youtube.

Paremmista malleista löytyy Jarno Sainion mukaan lähes mitä vain.

”Eniten eroja on käyttöjärjestelmissä: Samsung käyttää Tizen-nimistä smart-tv-alustaa, mille on omat sovelluksensa. Sony ja Philips käyttävät Android-alustaa, mihin Google tarjoaa televisiolle optimoituja sovelluksia. LG:llä on oma WEB OS -niminen käyttöalusta.”

”Älytelevision” voi rakentaa itsekin katsomalla vaikkapa Netflixiä pelikonsolin, mediasoittimen tai esimerkiksi suoratoistotikun kautta. Toisaalta älytv:n sisäänrakennetussa yhteydessä voi olla käyttöä helpottavia ominaisuuksia.

Liikeohjaimella toimiva kaukosäädin eli pointteri helpottaa ruudulla navigointia samaan tapaan kuin tietokoneen hiiri. Käyttökokemustaan voi parantaa myös älykkäällä langattomalla näppäimistöllä, jonka kosketuslevyä voi käyttää hiiren tapaan.

Tämän vuoden uutuus on HDR (High Dynamic Range)-televisio. HDR-ominaisuus tuottaa entistä enemmän ja kirkkaampia värisävyjä.

Teräväpiirron haastajien (4K, HDR) kääntöpuolena pitää muistaa, että ohjelmatarjontaa on rajallisesti ja käyttöön tarvitaan nopea nettiyhteys. Esimerkiksi suoratoistopalveluja voi todennäköisesti katsoa kätevämmin teräväpiirtotelevisiolla, jonka kuva ei pätki tavanomaisellakaan nettiyhteydellä.

Markkinoille on tullut kaarevia televisioita, joita on mukava katsoa suoraan edestä. Kaarevuus kostautuu sivussa istuvalle. Myös 3D-televisioita on yritetty tuoda markkinoille, mutta suurta läpimurtoa ei ole tapahtunut. 

Termit tutuiksi

• DVB-T2  on uusi lähetystekniikka, joka lisää antenniverkon kapasiteettia.
• ANTENNA READY HD -merkintä kertoo, että laite on testattu Suomessa ja siitä voi katsoa antenniverkon televisiolähetyksiä niin perus- kuin teräväpiirtotasoisena. Tutustu luetteloon testatuista vastaanottimista.
• 4K-televisio tarjoaa nelinkertaisen tarkkuuden teräväpiirtotelevisioon nähden. Ostajan kannattaa tarkistaa, että kotona liitäntämahdollisuudet ja kopiosuojausasiat ovat ajan tasalla ja käytössä on nopea nettiyhteys.
• HDR on lyhenne sanoista High Dynamic Range. HDR-kuva on tavallista kuvaa kirkkaampi ja sävykkäämpi. 

Myydyimpiä tv-merkkejä

Lähde: liikkeet, 8/2016

Myydyimpiä tv-malleja

Lähde: liikkeet, 8/2016 

*= full hd, teräväpiirto, 32”-49”, 230–500 e
**= 4K, HDR, 50”-58”, 900–1 400 e
***= 4K, HDR, kaareva näyttö, 65”, 2 500 e
Lihavoitu = näyttö yli 55”
Kursiivi = ei älytv

Kaisa Salminen