Taloyhtiöt joutuvat taas panemaan suun säkkiä myöten, kun maailmanpolitiikan myllerrykset nostavat korkoja ja muita kustannuksia. Talouspaineet vaikuttavat osakkaiden vastikkeisiin, mutta myös siihen, että tärkeitä korjauksia lykätään asuintaloissa. Isännöitsijöiden mukaan remontointia jarruttavat eniten osakkaiden haluttomuus tehdä korjauksia sekä korjausten liian korkea hinta.
Lyhyt hengähdystauko taloyhtiöiden alati tiukentuvassa taloudessa voi olla ohi – jos sellaista nyt varsinaisesti olikaan. Inflaatio eli kuluttajahintojen yleinen nousu on ollut vuoden pari hyvin rauhallista, mutta monet kiinteistön käyttöön, hoitoon ja huoltoon liittyvät kulut ovat nousseet.
Näitä ovat taloyhtiöstä ja sen sijaintipaikkakunnasta riippuen esimerkiksi vesi- ja jätevesimaksut, jätehuollon kulut, vakuutusten hinnat ja kaukolämmön hinnankorotukset.
Vuoden 2023 korkopiikin jälkeen saatiin nauttia laskevista koroista, kunnes sota Iranissa käänsi korot nousuun ja muutti maailman ja Suomen talousnäkymät entistä epävarmemmiksi.
”Tämä näkyy taloyhtiöissä siten, että myös taloyhtiölainojen korot ovat nousussa ja jo aikaisemmin nousseet käyttökustannukset todennäköisesti kasvavat vielä voimakkaammin, kun yleinen kustannusnousu kiihtyy”, sanoo Isännöintiliiton vt. toimitusjohtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt liiton tiedotteessa.
Isännöintiliiton mukaan taloyhtiölainojen yleisin viitekorko on 12 kuukauden euribor. Tällöin lainan korko määräytyy aina vuodeksi kerrallaan sen mukaan, mikä on 12 kuukauden euriborin lukema lainan korontarkistuspäivänä. Sillä on suoraan vaikutusta myös kustannuksiin, joita taloyhtiön osakkaat joutuvat maksamaan yhtiölainoista.
Taloyhtiölainat ovat harvoin korkosuojattuja, koska suojaus maksaa.
Arvio kustannusten noususta kannattaa laskea mukaan vastikkeisiin
Isännöintiliitto tähdentää, että kevään yhtiökokouksessa tulisi nyt huolella tarkistaa, että osakkaiden maksamat yhtiövastikkeet vastaavat taloyhtiön todellisia korkomenoja ja muita kuluja ja että niissä on ennakoitu kustannusten nousu.
Silloin voidaan välttyä ylimääräisten vastikkeiden perimisestä vuoden mittaan.
Lisäksi taloyhtiön taloudessa tulisi olla mielellään 3–5 kuukauden hoitovastikkeita vastaava summa puskurina yllättävien menojen ja hintojen nousun varalta. ”Puskurin koko riippuu taloyhtiön kunnosta ja koosta”, Marianne Falck-Hvilstafeldt sanoo.
Isännöintiliiton kyselyn mukaan nykyään taloyhtiöiden puskurit vastaavat keskimäärin 2–3 kuukauden hoitovastikkeita. Kaikissa taloyhtiöissä ei kuitenkaan ole puskuria lainkaan.
Taloyhtiöiden puskurivarat keskimäärin
Lähde: Isännöintiliiton talousbarometri 2025
Korjausten lykkäämisestä maksetaan jo hintaa
Tiukka talous on viime vuosina johtanut yhä yleisemmin taloyhtiöiden korjaushankkeiden lykkäämiseen ja supistamiseen. Isännöintiliitto teki viime vuoden lopulla isännöinnin ammattilaisille talousbarometrikyselyn, joka mukaan isännöitsijät eivät uskoneet remontoinnin olevan piristymässäkään.
Talouden näkymien synkistyminen tämän vuoden alussa ei varmasti ole omiaan lisäämään korjausintoa. Se on ongelma, sillä korjausvelka taloyhtiöissä kasvaa.
Isännöitsijöiden mukaan suurimmat syyt siihen, että korjauksia jätetään tekemättä, ovat osakkaiden haluttomuus korjauksiin sekä korjausten liian korkea hinta. Usein yhtiön hallituskin on haluton teettämään korjauksia. Ongelmana pidetään myös rahoituksen heikkoa saatavuutta.
Tärkeissä korjauksissa säästäminen voi kuitenkin tulla kalliiksi. ”On mahdollista, että korjaushankkeiden lykkääntymisen vuoksi taloyhtiöissä kuluja on nostanut se, että pienempiä korjauksia on jouduttu tekemään rikkoutumisten vuoksi enemmän”, Isännöintiliitto arvioi.
Ulla Simola
