veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Kriisistä voidaan tulla ulos myös vahvempana ja viisaampana

Pentti Pikkarainen
Pentti Pikkarainen

Tarkan euron linja

Pentti Pikkarainen on työelämäprofessori Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa sekä talouspolitiikan ja rahamarkkinoiden vapaa tarkkailija.  

Meneillä oleva koronaviruksen aiheuttama kriisi vahvistaa näkemystä siitä, että vahvat taseet sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoilla helpottavat merkittävästi sopeutumista häiriöihin.

Suomen julkisen talouden tila oli ennen häiriötä kohtuullisessa kunnossa. Suomen tilanne oli toki selvästi heikompi kuin esimerkiksi Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla. Euroalueen maiden joukossa tilanteemme on ollut varsin hyvä. Suomessakin on toki ollut huoli julkisen talouden kestävyydestä pidemmällä aikavälillä ja monet kunnat ovat suurten haasteiden edessä.

Julkinen velka oli noin 140 miljardia euroa ja 60 prosenttia bkt:sta ennen häiriötä. Valtion velka oli noin 107 miljardia euroa. Velka nousee selvästi korkeammalle tasolle. Oheisessa kuviossa on esitetty valtiovarainministeriön tuorein arvioi julkisen velan kehityksestä. Aika näyttää, kuinka se osuu. Lisäksi hävittäjähankinnat tulevat nostamaan julkista velkaa noin 10 miljardilla eurolla.

Julkisyhteisöjen velka

Velanhoitokustannuksiin vaikuttaa merkittävästi tuleva korkotaso.

Kun kaikissa euroalueen maissa velkasuhteet tulevat nousemaan ja työttömyys kasvamaan, EKP:n rooli euroalueen pitämisessä koossa tulee korostumaan entisestään. On siten odotettavissa, että jo yli 10 vuotta jatkunut hyvin kevyt rahapolitiikka tulee jatkumaan hyvin pitkään. Tällaisessa tilanteessa keskuspankit tuskin juuri reagoivat, jos inflaatio sattuu jonkin verran kiihtymään. Keskuspankit tulevat siten antamaan aikaa muille talouspolitiikan toimijoille hoitaa oma osuutensa. Se tilaisuus tulee käyttää hyväksi.

Kun tilanne rauhoittuu, on Suomessakin ryhdyttävä toimenpiteisiin julkisen talouden vahvistamiseksi.

Julkisen velan kasvun myötä paineet verojen korottamiseen kasvavat. Julkisia menoja ja julkisen sektorin tehtäviä on syytä tarkastella kriittisesti, myös hallituksen alustavasti sopimia. Kuntatasolla tarvitaan laajempia hartioita. Verotusta voidaan aikanaan keventää vain, jos julkisia menoja voidaan vähentää ja julkisen sektorin toimintatapoja ja rakenteita parantaa. Pääseminen pitkäksi aikaa taloudellisen kasvun uralle olisi parasta lääkettä uusien puskureiden luomiseen julkisessa ja yksityisessä sektorissa.

Koronaviruksen tyyppiset häiriöt koettelevat erityisesti tiheitä kaupunkiseutuja. Tällaisia häiriöitä tulee olemaan myös jatkossa. Olisi syytä arvioida, mitkä valtion virastot voitaisiin sijoittaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle vähentämään väestöpainetta pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Tilastokeskus ja suurin osa valtiokonttorin toiminnoista voisivat sijaita jossakin Kehä kolmosen ulkopuolisessa yliopistokaupungissa. Listaan löytynee muitakin virastoja. Ministeriöt on syytä pitää pääkaupungissa.

Hallitus laajensi työttömyysturvaa koskemaan yksinyrittäjiä ja freelancereita. Päätös oli hyvä, vaikkakin se tehtiin pakon edessä. Päätös voidaan nähdä askeleena kohti perustulon tyyppistä ratkaisua. Sosiaaliturvan uudistamista valmistelevat saivat tästä uuden elementin omiin pohdintoihinsa.   

Häiriö tulee muuttamaan monella tapaa työmarkkinoiden toimintaa. Monessa työpaikassa huomataan, että etätyötä voidaan tehdä pysyvästi selvästi aikaisempaa enemmän. Tuottavuuden nousun lisäksi tällä on myönteisiä vaikutuksia ympäristön kuormittamiseen liikenteen vähenemisen myötä.

On yllättävää, kuinka vähän on käyty keskustelua työmarkkinoilla paikallisen sopimisen sääntöjen laajentamisesta. Näin isoissa häiriöissä ei pitäisi turvautua pelkästään lomautuksiin ja irtisanomisiin, vaan työehdoista sopiminen paikallisesti voi olla myös hyvä vaihtoehto. Paikallisen sopimisen sääntöjen laajentamisen mahdollisuuksia tulisi kehittää kunnioittaen molempien osapuolten asemaa.  

Kun valtio on ottanut suuren vastuun sillan rakentamisessa yli pahimman vaiheen ja siitä on ollut suuri poliittinen yksimielisyys, tulemme kaikki olemaan tämän kriisin maksajia. Itse jätin joitakin verotuksessa tehtäviä vähennyksiä tekemättä viime vuoden osalta.

Kriisistä on mahdollisuus tulla ulos kansakuntana ja ihmiskuntana viisaampana ja vahvempana, ei täysin riekaleina. Korjausten tekeminen on todennäköisesti poliittisesti paljon vaativampi tehtävä kuin akuutin kriisin hoitaminen. Aika näyttää, löytyykö tarvittavaa yhteistä poliittista visiota ja johtajuutta.

Pentti Pikkarainen

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yksi ynnä yksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit