Enemmän hajautusta sijoitussalkkuun? Muista joukkorahoitus – ja sen riskit

Sijoittajien mahdollisuudet ovat kasvaneet valtavasti viimeisen noin 20 vuoden aikana. Tietoteknologian kehityksen ja globalisaation ansiosta sijoittajat voivat helposti hyödyntää globaaleja markkinoita. Rahoituslaitokset ovat kehittäneet entistä tehokkaampia ja monipuolisempia tuotteita.

Hyvään sijoitussalkun hallintaan kuuluu laaja hajauttaminen maantieteellisesti ja tuotteittain. Uusia mahdollisuuksia tarjoavat muun muassa joukkorahoitus ja kulta, jonka likviditeetti on parantunut entisestään.

Joukkorahoituksella on erilaisia muotoja: lahjoitusmuotoinen, hyödykemuotoinen, lainamuotoinen ja sijoitusmuotoinen (osakemuotoinen). Tuottoja hakevan sijoittajan kannalta tietenkin kaksi jälkimmäistä ovat relevantteja.

Joukkorahoitus on kasvanut viime vuosina hyvin nopeasti. Suomessa vuotuinen kasvuvauhti oli kovimmillaan noin 100 prosentin luokkaa mutta on viime aikoina rauhoittunut selvästi. Yhdysvalloissa ja joissakin Aasian maissa kasvuvauhti on ollut kovimmillaan jopa 200 prosenttia vuodessa.

Joukkorahoitus ei ole uusi ilmiö, mutta teknologisen kehityksen myötä sen saavutettavuus on kasvanut radikaalisti. Suomenkin markkinoilla on useita toimijoita, jotka pitävät yllä alustaa tällaiselle toiminnalle. Alustalla sijoittajat kohtaavat rahoitusta hakevat yritykset, jotka alustan ylläpitäjä on katsonut rahoituskelpoisiksi. Joukkorahoitus voi tarjota erityisesti pienille ja kasvuvaiheessa oleville yrityksille käyttökelpoisen rahoituskanavan.

Sijoittaminen joukkorahoitusalustan kautta on riskienhallinnan näkökulmasta erilaista kuin sijoittaminen esimerkiksi rahastoon tai listattuun osakkeeseen. Sijoittajille joukkorahoitus tarjoaa kohteita, joiden riski ja odotettu tuotto ovat suuremmat kuin perinteisillä sijoitusmarkkinoilla.  Sijoittajalla on itsellään suurempi vastuu riskien (ja mahdollisuuksien) arvioinnista kuin perinteellisissä sijoitusmuodoissa. Osakemuotoiseen joukkorahoitukseen liittyvät riskit ovat selvästi suuremmat kuin lainamuotoiseen.  

Alustan ylläpitäjälläkin on iso vastuu. Ylläpitäjä päättää siitä, mitä yrityksiä se päästää hakemaan rahoitusta alustalleen. Vastuullisesti ja pitkäjänteisesti toimiva alustan ylläpitäjä toimii tässä huolellisesti. Muuten alustan maine tuhriintuu ja sijoittajat hylkäävät sen.

Kun joukkorahoituksen markkina ainakin nykyisessä muodossa on varsin uusi ja nopeasti kehittyvä, sijoittajien ja rahoitusta hankkivien yritysten on syytä perehtyä markkinan toimintaan erittäin huolellisesti. Tähän tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet joulukuussa 2018 julkaistu Aki Kallion ja Lasse Vuolan kirja ”Joukkorahoitus” (Alma Talent).

Aki Kalliolla oli keskeinen rooli Suomen joukkorahoituslain laatimisessa ja hän on sen jälkeen toiminut yksityisellä rahoitussektorilla. Lasse Vuola on joukkorahoitustoimialan yksi tunnustettuja ja johtavia markkinatoimijoita.

Kallion ja Vuolan poikkeuksellisen hyvin kirjoitetussa kirjassa kuvataan joukkorahoituksen perusteet monesta näkökulmasta: joukkorahoitus osana finanssialan teknologista kehitystä, joukkorahoituksen eri muodot, alan lainsäädäntö.

Kirjasta löytyy myös tietoa alan kotimaisista toimijoista. Yhtiöt kuten Fellow Finance, Fundu, Vauraus Suomi, Invesdor ja OP Joukkorahoitus ovat nimiä tässä kehittyvässä kentässä.

Koska nykymuotoinen joukkorahoitus on Suomessa kohtuullisen tuore ilmiö, kirjasta ei löydy tietoja joukkorahoituksen kustannuksista ja tuotoista. Joukkorahoituksen mielenkiintoiseen maailmaan sukeltavan sijoittajan ja rahoituksen tarvitsijan on kuitenkin hyvä aloittaa asiaan paneutuminen tutustumalla alan kirjallisuuteen.

Pentti Pikkarainen