veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Sijoitusneuvonnan piiloarvo on taloudellinen suunnittelu

Susanna ja Seija Miekk-oja-Järvinen
Susanna Miekk-oja ja Seija Järvinen

50+ talous 

Susanna Miekk-oja ja Seija Järvinen ovat pankkitaustaisia säästämisen ja sijoittamisen asiantuntijoita, jotka keskittyvät keski-iän ja sen jälkeiseen taloudelliseen hyvinvointiin. Seuraa Twitterissä @SMiekkoja

Kestävyysvajeen sulaminen antaa odottaa itseään, joten sanomattakin on selvää, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen siirtyy enenevästi jokaisen suomalaisen itsensä maksettavaksi. Siksi omat varat on saatava kasvamaan. Suomalaisilla on tunnetusti talletuksissa 87 miljardia euroa, joiden ohjaaminen tuottavampiin sijoituksiin täytyy olla osa ratkaisua.

Sijoitusneuvonnassa on usein keskitytty siihen, miten varat tulee sijoittaa, kun oikeastaan hyvä sijoitusneuvonta kuuluu aloittaa taloudellisesta suunnittelusta. Pitää siis kysyä ”Miksi sinä haluat varautua taloudellisesti ja onko nykyinen varautumisesi riittävää?” Parhaimmillaan tapaamiseen liittyy taloudellinen analyysi, taloudesta nousevien mahdollistajien hyödyntäminen elämän suurten tavoitteiden toteuttamiseksi. Samalla varmistetaan, että juridiset sopimukset tukevat asiakkaan ajatuksia ja tavoitteita. 

Luottamus koetuksella

Taloudellisen suunnittelun merkitys korostuu, kun elämää on jo eletty, omaisuutta kerrytetty ja alkaa olla varojen käyttämisen aika. 

Taloudellinen suunnittelu perustuu asiakkaan ja neuvojan keskinäiseen luottamukseen – siis myös neuvojan on luotettava, että asiakas suhtautuu suunnitteluun sellaisella vakavuudella, että antaa itsestään kattavat tiedot. 

Neuvojan luotettavuuden arvioimiseen yhtenä mittarina voi puolestaan käyttää vaikka hänen osaamistaan. Neuvojalta voi kysyä:

  1. Mitkä perus- ja erityistutkinnot hänellä on (APV1*, APV2**, CEFA***, jne.)?
  2. Mikä on alan kokemus vuosissa?
  3. Mitkä työkalut hänellä on käytettävissään neuvonnan perustaksi (koko elämänkaaren liittyvä skenaarioanalyysi, inflaation ja verovaikutusten huomioiminen jne.)?

Taloudellisen suunnittelun unohdetut osa-alueet sijoitusneuvonnassa 

1. Suunnitelma ilman tavoitteita on vain toive

Vaikein osa suunnittelussa on oman elämän suurten tavoitteiden hahmottaminen. Se on kuitenkin välttämätöntä, koska sijoitusneuvonnan ja taloudellisen suunnittelun tehtävä on varmistaa, että pääset niihin määrittelemällä tavoitteiden hintalaput ja suunnittelemalla toteutus.

Minulla suunnitteluun on ollut muun muassa seuraavanlaisia syitä:

- Sisareni vammautuminen sai ajattelemaan omaa hoivan tarvettani tulevaisuudessa. Tuli sote tai ei, uskon, että jokaisen tulee varautua kantamaan osa hoivan kustannuksista. Pitkän hyvän elämän varmistamiseksi suunnitelmaan on siis hyvä lisätä odotettu hoivakustannus.

- Selkäleikkauksesta, jolla tavoittelen liikunnan ilon palautumista, sain toisen tavoitteeni hintalapuksi leikkauksen hinnan 7000 euroa. Olen valmis sen maksamaan, koska se oli ainoa tapa saada valitsemani kirurgi suorittamaan operaatio.

- Kolmas tavoitteeni on lisätä oivallusta kestävyyden kysymyksistä ja niihin reagoimista. Siksi perustimme yhtiökumppanini kanssa Tracefi-yrityksen. Yksin BusinessFinlandin Temporahoitus vaati 30 000 euron pääomasijoitusta, mutta sen turvin yhtiö on päässyt tuotekehityksessä eteenpäin. Saan näin eläkeaikanani tehdä työtä myös kestävyyden eteen.

2. Skenaarionalyysin voima

Moni on lukenut Risto Siilasmaan kirjan Nokian vaiheista. Se pitää sisällään ylistyksen niin kutsutulle skenaarioanalyysille ja sille, kuinka sen avulla voi kasvattaa positiivisen tuloksen todennäköisyyttä ja pienentää negatiivisen. Yhdessä valitaan suunta, johon kaikki sitoutuvat. On uskallettava katsoa eteenpäin. 

Sama pätee omaan talouteen. Kun käytössä on robotiikkaa ja osaava neuvoja, voi arvioida paitsi sen, miten varallisuus eri riskitasoilla kasvaa, myös kuinka varallisuus sitä käytettäessä kehittyy. Se on uskomattoman jännittävää, ja se jos mikä ohjaa myös toimimaan. Lähtöoletuksena analyysissä neuvoja käyttää tietoja siitä, mitä omistat, ennakoitua tulovirtaa, yllä kuvatulla tavalla etsittyjä tavoitteitasi ja vihdoin oman talouden mahdollistajia. 

Sijoituksiesi kulut eivät ole kasvaneet, vaikka siltä ehkä näyttää

Vuosi sitten tuli voimaan uusia sijoittajansuojaa koskevia, EU-tasoisia, lainsäännöksiä (MiFID II), jotka mm. edellyttävät sijoituspalvelun tarjoajan kertovan ei-ammattimaiselle asiakkaalle tarkemmin sijoituksiin kohdistuvat kulut ja kustannukset sekä mahdolliset veroseuraamukset. 

Sijoituspalvelujen tarjoajilta kilahtelee asiakkailleen juuri ensimmäistä kertaa näitä uudistettuja raportteja, joista selviää, mistä sijoituspalveluissa asiakas oikeastaan maksaa. Parhaimmillaan tuotteiden ja neuvonnan kustannukset tulevat nyt selkeästi esiin.

Raportit sisältävät tiedot kokonaiskuluista sekä prosentuaalisena osuutena että euroina. Lisäksi niissä eritellään entistä tarkemmin, mistä kulut muodostuvat. Kuluissa eritellään ”tuotekulut” ja ”palvelukulut”.  

Tuotekuluja ovat mm. rahaston juoksevat kulut eli esimerkiksi rahaston sisällä maksettavat salkunhoidon ja markkinoinnin kustannukset ja sijoitusrahaston sisällä tehtävien arvopaperikauppojen kulut. Aikaisemmin nämä ilmoitettiin vain prosentuaalisena rahaston hoitokuluna, joka ilmeni rahaston nettotuotossa, mutta ei näkynyt asiakkaan saaman sijoitusraportissa kuluna. Nyt siis tuodaan esiin ja selvitetään eritellysti rahaston sisäinen kulurakenne. Kyse ei siis ole kulujen kasvamisesta vaan esitystavan muutoksesta.

Palvelukuluja ovat mm. sopimuspalkkiot, jotka saattavat sisältää useita palveluja kuten esimerkiksi neuvontaa, hallinnointia, pörssin reaaliaikapalveluja, analyysipalveluja ym. Myös arvopaperikaupasta aiheutuneet erilaiset kulut, maksut ja ulkomaisissa arvopaperikaupoissa mahdollisesti myös verot kuuluvat tähän ryhmään. Neuvonnan ”piiloarvona” puolestaan on muun muassa yllä kuvailtu taloudellinen suunnittelu.

Palveluntarjoajilla kulujen otsikoinnit voivat vaihdella ja moni toimija antaneekin uudenlaiselle raportille lukuohjeet, joihin kannattaa tutustua. Jos kokee asian vielä epäselväksi, voi ottaa yhteyttä omaan palveluntarjoajaan.

Olisi mielenkiintoista kuulla palautetta, miltä yllä kuvattu taloudellinen suunnittelu kuulostaa ja onko se sellaista, mistä olet valmis myös maksamaan! 

Susanna Miekk-oja ja Seija Järvinen 

*APV1 = Sijoituspalvelututkinto 
**APV2= Sijoitusneuvojan tutkinto 
***CEFA = Certified Effas Financial Analyst 

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kolme ynnä kaksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.