veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Oikeasti ihana asumistuki

Mia Koro-Kanerva

Katto pään päälle

Mia Koro-Kanerva on Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja. Hän on myös lakimies, asuntosijoittaja, asiantuntija ja höpönassu. Twitterissä @korokanerva

Mieleeni on viime aikoina noussut moneen kertaan yhteiskuntasuhdepäällikkömme Tuomas Viljamaan loistava teksti ”Asumistuelle kunnianpalautus”. Kaiho aiheeseen johtuu varmaan siitä, että mikään muu tuki ei ole saanut viime aikoina yhtä paljon ryöpytystä kuin asumistuki, ja niin kuin sen näen, melko oikeudettomasti. Asumistuki todella ansaitsee kunnianpalautuksen.

Asumistuki on pienituloisen tuki - tyypillisimmin yksinasuvan pienituloisen tuki.

Kelan lokakuun 2018 tilastojen mukaan asumistuen saajaruokakuntia on hieman yli 360 000, joista vajaa 70 prosenttia on yksin asuvia. Heillä tuki on keskimäärin 277 euroa kuussa, asumismenot 502 euroa ja tulot 657 euroa kuussa. Jos tukea ei olisi, asumismenot muodostaisivat noin 76 prosenttia tuloista. Tuki tasoittaa tilanteen niin, että asumismenojen osuus laskee noin 34 prosenttiin. OECD:ssa pidetään kohtuullisten asumismenojen ylärajana 40 prosenttia tuloista.

Vertailun vuoksi todettakoon, että kaikkien tuensaajien osalta yleinen asumistuki on keskimäärin 320 euroa kuussa, asumismenot 597 euroa ja tulot 936 euroa. Eli vaikka huomioidaan kaikki asumistuen saajat, kyse on edelleen pienituloisista. Asumistuen kritiikki tuntuu siksi oudolta, että yli puoluerajojen tuntuu kuitenkin olevan hellä yhteisymmärrys juuri pienituloisten tukemisesta.

Asumistuki on läpinäkyvä tuki.

Kuka tahansa voi käydä Kelan kotisivuilta tarkastamassa, kuinka paljon tukea on kulloinkin maksettu. Tukea maksetaan kaikkiaan nyt hieman yli 2 miljardia euroa, työttömyyskorvauksia on budjetoitu 2,4 miljardia, eläkkeitä 4,6 miljardia. Nämä kaikki ovat perustoimeentulon tukia, jotka kaikki vaikuttavat saajansa ostovoimaan. Asumistuen osalta monesti kysytään, nostaako se vuokria. Silti kukaan ei kysy, nostaako eläkkeet ja työttömyyskorvaukset porkkanoiden ja permanenttien hintaa.

Asumistukea on helppo sohia ison euromäärän vuoksi, mutta keskustelussa liian usein jätetään huomioimatta, että rinnalla on tukijärjestelmä, joka ei ole läpinäkyvä. Tuetun vuokra-asuntotuotannon osalta läpinäkyvää on käytännössä vain korkotuet, ja käynnistysavustukset, mutta laskuista jätetään yleensä aina takaukset, edullisemmat tontit ja kaupungeilta saamatta jäävä vuokratulo. Se kaikki on tukea sellaiselle vuokralaiselle, joka asunnon onnistuu saamaan.

Keskustelu ja kritiikkikin olisivat järkevällä pohjalla silloin, kun näitä tukimuotoja verrattaisiin läpinäkyvästi ja tunnustettaisiin kummankin tukimuodon realiteetit.

Asumistuki on oikeudenmukainen ja tasapuolinen tuki.

Tulot vaikuttavat selvästi ja tehokkaasti asumistuen määrään. Mitä enemmän tuloa, sitä vähemmän tukea. Kun tulot kasvavat, tuki pienenee ja lopulta putoaa pois. Helsingissä yksinasuva ei voi saada asumistukea enää, jos tulot ylittävät 1 860 euroa kuussa.

Tulorajat, jotka tuetussa vuokra-asuntokannassa aiemmin olivat, tuntuvat tässä valossa huomattavan korkeille (3 000 euroa/1 henkilö, 5 100 euroa/2 henkilöä). Tulorajojen poistoa perusteltiin sen aiheuttamalla byrokratialla ja sillä, että asunnoissa on jo nyt noiden tulorajojen mukaisia asukkaita. Kuitenkin kaikissa Helsingin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvista 85% on noiden tulorajojen mukaan katsottuna pienituloisia, joten perustelu ontuu.

Asumistuessa on tuettuun vuokra-asuntoon verrattuna myös se hyvä puoli, että se ei ole sidottu tiettyyn asuntoon eikä siten muodosta lukkiutumisvaikutusta eikä vaikeuta työn perässä muuttoa.

Tuen vaikutusta vuokratasoon on voimakkaasti liioiteltu.

Yleensä asumistuen kritiikki painottuu siihen, kuinka asumistuki nostaa vuokria, valuu asuntosijoittajien taskuihin ja mahdollistaa jopa pörssilistautumisia.

Jos tuki määrittelisi vuokratason pitäisi kaiken järjen mukaan tuen ja vuokrien kehittymisen välillä olla selkeä korrelaatio. Näyttää kuitenkin siltä, että sellaista ei ole.

Kasvukeskuksissa vuokrat ja vuokrien vaihteluvälikin ovat nousseet pitkälle asumistuessa hyväksyttyjen enimmäisvuokrien yläpuolelle. Helsingissä yksiön kokonaisvuokran mediaani on ollut Vuokraovi.comin tilaston mukaan 790 euroa alkuvuonna 2018, 780 euroa vuonna 2017 ja 750 euroa vuonna 2016. Samaan aikaan yksinasuva on saanut yleistä asumistukea maksimissaan 406,40 euroa (enintään 80 prosenttia maksimissaan 508 euron suuruisesta vuokrasta). Tuen taso on ollut jäädytettynä. Vaikka vuokrat ovat nousseet, tuki ei ole noussut. Vuokrien nousun syyt ovat kysynnässä ja tarjonnassa ja taustalla hyrräävässä kustannuskehityksessä, ei tuessa.

Myöskään tuoreempien tutkimustulosten mukaan asumistuki ei siirry vuokriin sen enempää kuin mikään muukaan tuki. Tämä on havaittu VATT:n tutkimusjohtaja Essi Eerolan ja erikoistutkija Teemu Lyytikäisen tutkimuksessa vuonna 2017. Asiaa on avannut useaan otteeseen ansiokkaasti myös Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen Kelan tutkimusblogissa.

Ja sitten se tasku. Se vuokranantajan tasku, johon vuokra ja sen maksamiseen saatava asumistukikin menevät, on kovin reikäinen. Jos taskuun jotain valuu sisään, rei’istä rahat valuvat muualle. Sieltä taskusta nimittäin maksetaan kulut, teetetään remontit, kannetaan riskit ja pidetään huolta, että vuokra-asuntoja on tarjolla myös jatkossa kaupungistuvan Suomen tarpeisiin.

Kommentit (7)
 
  • kommentoin 1.11.2018 16:06
     
    Kirjoituksen euromäärät tuloista koskevat asumistuen mukaisia tuloja. Se on ihan eri asia kuin kokonaistulo. Esimerkiksi myyntivoitot eivät ole asumistuessa tuloja, eivätkä yrittäjällä palkkatulot, jos tämä maksaa YEL-maksua. Siitä seuraten esimerkiksi 10000 €/kk:n verotettavat tulot voivat ääritapauksessa tarkoittaa vaikkapa 1000 €/kk:n tasoisia asumistukituloja. Asumistuki ei ole erityisen oikeudenmukainen eikä tasapuolinen tuki, vaan sen saaminen riippuu matemaattisesta osaamisesta hakuvaiheessa. Vuokraovi-tilastoihin viittaaminen on tässä yhteydessä omituista. Vapaarahoitteisten vanhojen yksiöiden keskivuokra Helsingissä on ympäristöministeriön julkaisemien tuoreimpien tilastojen mukaan 634 €/kk. ARA-asunnoissa yksiöiden keskivuokra Helsingissä on 491 €/kk. Vuokraoven 790 €/kk keskivuokrat koskevat aika erilaista asuntokantaa kuin missä asumistuen saajat keskimäärin asuvat.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Pirjo 1.11.2018 17:08
     
    Asumistuet vääristävät markkinaa. Niistä pitäisi päästä hallitusti eroon. Kun asumistukien tasoa rukataan (ja niin tulee käymään, ja hyvä niin) laskevat vuokrat jollain aikavälillä ehkä 10%. Tämä on tietenkin pois vuokranantajalta, mutta asialla on yhteiskunnallinen ja lopulta vuokranantajaakin hyödyttävä puoli. Vuokralaiset alkavat hakeutua sinne, missä heillä on varaa asua. Myös toimeentulotuen enimmäisvuokrat pitäisi ottaa ihan oikeasti käyttöön. Säästäisin Helsingin kaupungille 3 x oman palkkani, jos minut palkattaisiin hakemaan toimeentulotukiasiakkaille uusia asuntoja. Nythän toimeentulotuki avokätisesti maksaa 3h ja keittiön vuokran yksinäiselle Helsingin keskustassa. Ei pitäisi. Asuntoja on Kehä I :sen ulkopuolellakin. Ja vuokranantaja maksaa näitä asumistukia myös veroissaan. Asumistuen saajat eivät.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Paavo 2.11.2018 9:49
     
    Asun omakotitalossa etelä-pohjanmaalla 104 neloäiön asunnossa, mutta asumistuki kattaa vain 70 neliötä, kuinka ollakkaan vanha pohjalais talo joka on rakennettu kivipaasien päälle ja alapohja on auki, vain tuuletus luukut, eikä asuntoa saa muokattua oikean kokoiseksi, siis 70 neliön suuruiseksi. Asumisen tuki edellä kuvatun asunnon ollessa kysymyksessä jää vajaaksi ja näin ollen olen sitä mieltä, että asumisen tuki suosii taajamien vuokra asumista ja näin suuri osa maaseutua jää asumisen tukien ulkopuolelle. Kun vielä ottaa huomioon liikkumisen esim. Polttoaineen hinta, niin sillä rahastetaan vielä lisää maaseudulla asuvia.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Mantis 2.11.2018 13:49
     
    Jos meidän pitäisi hakeutua sen kokoiseen asuntoon, kun on varaa, 5 henkinen perheemme hakeutuisi 20 neliön yksiöön. Paha kyllä, liian tiukka asumistiheus on lastensuojelun mukaan syy jatkaa huostaanottoa (eivät omat lapset vaan erään lähisukulaisen). Mikähän olisi sellainen hinta-asumistiheus - suhde, jottei tarvitsisi lapsistaan luopua vähätuloisen?
    Ilmoita asiaton viesti
  • tuota 2.11.2018 14:50
     
    "Asun omakotitalossa etelä-pohjanmaalla 104 neloäiön asunnossa, mutta asumistuki kattaa vain 70 neliötä, kuinka ollakkaan vanha pohjalais talo joka on rakennettu kivipaasien päälle ja alapohja on auki, vain tuuletus luukut, eikä asuntoa saa muokattua oikean kokoiseksi, siis 70 neliön suuruiseksi. " Nykyään asumistuessa ei ole enää neliörajoja. Mutta jos asian muuttaa neliöiksi, nykyinen yleinen asumistuki ei huomioi edes 20 neliöisen omakotitalon menoja - mikäli asunto on oma, eikä vuokralla. Asumistuen takia omakotitaloissa kannattaa asua vain vuokralla. Silloin asumistukea saa satoja euroja enemmän kuussa kuin jos on itse asumansa omakotitalon omistaja.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Leena Pölönen 6.11.2018 18:14
     
    " Asumistuki vääristää markkinaa ", vuokralaiset alkavat hakeutua sinne, missä heillä on varaa asua,asuntoja on Kehä ykkösen ulkopuolellakin " On toki, asuntoja ja halpoja, kehä ykkösen ulkopuolellakin, mutta jos ei jostain syystä haluakaan asua kaukana kaikesta? Asumistukea poistaminen, vaikka miten hallitusti, heikentää nykyisten pienituloisten elämisen tasoa, asumistuki poistuu, kurjuus lisääntyy, käyttövarojen vähentyessä. Juu, ja oma napa on tässä lähinnä, tietysti, jos minulta poistuisi asumistuki, olisivat asumismenot 50% kokonaistuotanto ( pääoma vaikuttaa asumistukea määrään, samoin säästöjen määrä ) Toimeentuloh
    Ilmoita asiaton viesti
  • Reiska 9.11.2018 12:26
     
    kirjoituksesta saa sen käsityksen, että asumistuki olisi hyvä ja toivottava asia. On tietysti saajille, kun toisten rahoilla asutaan usein tarpeetoman suurissa huoneistoissa juuri tuen saamiseksi. Toisaalta näidenkin tukien saajat vastustavat maataloustukien maksamista, vaikka esimerkiksi viljan hintaa pudotettiin EU:hun liityttäessä 70%. Sitä ei saisi korjata tukien avulla, vaikka EU antaa siihen varoja lähes puolet. Maataloustyöt vaaditaan tehtäväksi ilman palkkaa.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yhdeksän ynnä kaksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.