veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Yleissitovuuden solmu auki nyt vai heti?

Mauri Kotamäki
Mauri Kotamäki

Valtakunnan kamreeri

Mauri Kotamäki on Keskuskauppakamarin pääekonomisti. Hän seuraa ennen kaikkea työmarkkinoita, sosiaaliturvajärjestelmän kehitystä ja liian harvakseltaan jalkapalloa. Häntä voi seurata Twitterissä  @Mau_And 

Suomen työmarkkinoilla noudatetaan yleissitovuutta. Mikäli järjestäytyneiden työnantajien ja työntekijöiden neuvottelema työehtosopimus kattaa yli puolet tietyn toimialan yrityksistä (työntekijöiden määrällä mitaten), joutuvat myös järjestäytymättömät yritykset noudattamaan kyseisen toimialan työehtosopimusta.

Tilanne on nähty ongelmalliseksi. Kuinka voi olla mahdollista, että yhdet voivat sopia toisten puolesta, eikä yksittäinen järjestäytymätön yritys voi mitenkään asiaan vaikuttaa. Lisäksi järjestäytyneet yritykset ovat oikeutettuja joustoihin, joihin järjestäytymättömät eivät ole oikeutettuja.

Asiakokonaisuus on pulmallinen sekä yhdenvertaisuusperiaatteen, järjestäytymisvapauden että sopimusvapauden kannalta.

Yleissitovuus saattaa myös olla ongelmallinen EU:n sisämarkkinasääntöjen näkökulmasta. Yleissitovuus syrjii ulkomaisia yrityksiä, jotka haluaisivat laajentaa toimintaansa Suomeen. Asiasta on tehty kantelu Euroopan komissiolle.

Otimme Keskuskauppakamarissa vastikään yleissitovuuteen kantaa. Tarkempia yksityiskohtia voi käydä lukemassa täältä. Edellä mainittujen lisäksi lyhyt taustoitus itse asiasta lienee kuitenkin paikallaan.

Ensiksi todettakoon, että yleissitovuuden vaikutuksia on äärimmäisen vaikea tutkia. Esimerkiksi Suomesta ei tietääkseni ole yhtä ainuttakaan tutkimusta, jossa pystyttäisiin tekemään aidosti kausaalisia päätelmiä eli päätelmiä syy-seuraussuhteista.

Siitä huolimatta on selvää, että yleissitovuudella on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Villanuevan (2015) kokooma-artikkelin mukaan positiivisia vaikutuksia ovat mm. 1a) palkkaepätasa-arvon vähentyminen toimialakohtaisten minimipalkkojen kautta, 2a) sukupuolten välisen palkkaeron pienentyminen erityisesti palkkajakauman matalammassa päässä, 3a) palkkojen väliaikaisen (esimerkiksi suhdannesidonnaisen) vaihtelun pienentyminen ja lopuksi 4a) työvoiman epätäydellisen liikkuvuuden ympäristössä yleissitovuus vähentää ”opportunistisia” kannustimia vähentää työn laatua tai leikata palkkoja ei-järjestäytyneiden yritysten kohdalla.

Yleissitovuuden huonoja puolia Villanuevan mukaan puolestaan ovat mm. 1b) minimipalkkojen noususta johtuva työvoimakustannusten kohoaminen ja sitä kautta negatiivinen vaikutus työllisyyteen, 2b) myös ne, jotka eivät ole sopimassa työehdoista, joutuvat noudattamaan muiden sopimia ehtoja, 3b) kilpailun vähentyminen nostamalla kynnystä markkinoille tulolle ja vähentäen yritysten syntyä ja 4b) palkkajäykkyyden lisääntyminen, joka vaikeuttaa yritysten mahdollisuuksia sopeutua negatiivisiin shokkeihin.

Villanueva käsittelee kokooma-artikkelissana erityisesti Keski-Euroopan maita. Suomessa yleissitovuus on kuitenkin vahvempi – järjestäytymättömiä yrityksiä ei koske pelkästään tietyt minimityöehdot, vaan koko työehtosopimus. Erityisesti palkkojen yleiskorotukset on nähty ongelmallisiksi. Yleiskorotuksilla tarkoitetaan sitä, että tietty palkankorotus ulotetaan koko toimialalle – myös niille, jotka eivät neuvotteluissa ole läsnä eli sekä järjestäytymättömille että tulevaisuuden vielä syntymättömille yrityksille.

Yleiskorotuksella ei todennäköisesti ole juuri merkitystä noususuhdanteessa, jolloin palkkakehitys on muutoinkin suotuisaa. Mutta ongelmallisia ne ovat laskusuhdanteessa, jolloin monet sinänsä kannattavat yritykset tarvitsisivat joustoja. Nykysuomessa joustoja ei ole tai niitä ei osata eikä uskalleta käyttää täysimääräisesti, jolloin laskusuhdanteessa yritysten sopeutuminen tapahtuu työttömyyden kautta. Tämä on sosiaalisesti huono tapa reagoida talouden laskusuhdanteeseen.

Nykyisen yleissitovuuden piirissä on mahdollista, että 10 000 henkilöä työllistävä suuryritys noudattaa samaa työehtosopimusta kuin kolmen henkilön toimipaikka. On aivan mahdollista, ettei käytännössä suurempien yritysten neuvottelema työehtosopimus sovi sellaisenaan pienyritykselle. Kaikki ymmärrämme paikallisen sopimisen tärkeyden tällaisessa tilanteessa.

Työehtosopimukset ovat erinomainen pohja työmarkkinoiden toiminnalle. Mutta joissain tilanteissa, kun molemmat sopijaosapuolet niin tahtovat, poikkeaminen työehtosopimuksesta voi olla perusteltua sekä yksilön vapauksien että taloudellisten seikkojen, kuten työllisyyden, näkökulmasta.

Emme ole ehdottamassa yleissitovuuden purkamista, vaan sen päivittämistä tälle vuosituhannelle.

Mauri Kotamäki

Kommentit (2)
 
  • Esa veijola 18.3.2019 11:32
     
    Puppua kauppakamarin ekonomistilta. Tuskinpa todellisuudessa pienyrittäjät haluaa olla jatkuvissa palkkaneuvotteluissa sekä oikeudessa riitelemässä . Yleissitovuus luotiin tuomaan työpaikoille työrauha. Kyllä ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tuleva nuori on melko alakynnessä palkkaneuvotteluissa ja palkkojen kilpapoljenta olisi tosiasia. Siellä tuo on nähtävissä, missä yleissitovuutta ei ole tai on heikko.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Maksaja2019 20.3.2019 8:21
     
    Lainaus:"yksittäinen järjestäytymätön yritys voi mitenkään asiaan vaikuttaa"
    Järjestäytymän yritys ja yrittäjä voi järjestäytyä. Jos ei sitä viitsi tehdä, niin jatkakoon ruikuttamista ja tapelkoon yksin muita vastaan. Ei jokaisen mieliksi voi aina olla ja tehdä asioita miten huvittaa.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kaksi ynnä kaksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.