veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Todetaanpa taas: tuloerot eivät ole kasvaneet

Mauri Kotamäki
Mauri Kotamäki

Valtakunnan kamreeri

Mauri Kotamäki on Finnveran pääekonomisti. Hän seuraa ennen kaikkea työmarkkinoita, sosiaaliturvajärjestelmän kehitystä ja liian harvakseltaan jalkapalloa. Häntä voi seurata Twitterissä  @Mau_And 

Suomessa tuloerot ovat aina ajankohtaisia. Joten kirjoitetaan niistä. Aloitetaan muutamilla tilastofaktoilla ja huomioilla.

  • Suomessa suhteelliset tuloerot ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan tällä vuosituhannella.
  • Suomessa pienituloisuus on kansainvälisesti vertaillen vähäistä. Pienituloisuus mittaa sen väestönosan suuruutta, joka tienaa vähemmän kuin 40, 50 tai 60 prosenttia mediaanituloisen käytettävissä olevista tuloista. Pienituloisuus ei ole merkittävästi kohonnut tämän vuosituhannen aikana.
  • Suomen tuloerot ovat yhdet länsimaiden pienimmistä.
  • Suomen vero- ja sosiaaliturvajärjestelmä uudelleenjakaa tuloja vahvasti.
  • Ei ole olemassa taloustieteellistä tutkimusta, joka uskottavasti osoittaisi tuloerojen ja talouskasvun välisen kausaalisen yhteyden. Jotkin tuloerojen muutoksen mekanismit vahvistavat talouskasvua, kun taas toiset heikentävät sitä. Kausaaliyhteyden osoittaminen riittävän uskottavasti on (ainakin toistaiseksi) osoittautunut empiirikoille mahdottomaksi tehtäväksi.

Edellä mainitusta faktakimarasta huolimatta jokseenkin usein kuulee väitettävän, että Suomessa tuloerot olisivat kasvussa.

Vähän aikaa sitten esimerkiksi kaksi professoria kirjoitti Hesarin vieraskynässä asioita, jotka ovat yksiselitteisen perättömiä. Virkettä ”Suomalaisten rikkain kymmenesosa on kaksinkertaistanut reaalisen tulotasonsa vuoteen 1995 verrattuna, kun taas kaikkien muiden tuloluokkien reaalinen tulotaso on pysynyt jokseenkin samana” voi hyvillä mielin kuvata termillä fake-news.

En tiedä, onko Hesari julkaissut edellä mainittuun tekstiin liittyen korjausta. Jos on, niin kuka niitä lukee muutenkaan?

Yhtä kaikki yhteiskunnassa on toki aina ihmisiä, joiden mielestä tuloeroja pitäisi edelleen kaventaa. Ja mikäs siinä; se on ihan validi poliittinen mielipide. Perusteluna on usein varallisuuserojen kasvu Suomessa: Tilastokeskuksen tilastojen mukaan varallisuuserot ovatkin kasvaneet tällä vuosituhannella. Kasvun voimakkuudesta tai mittaustavoista voi toki olla montaa mieltä. Esimerkiksi talousmediavaikuttaja ja saunamajuri Heikki Pursiainen oli taannoin hyvin kriittinen varallisuuden mittareita kohtaan.

Mitä varallisuuserojen kasvusta pitäisi ajatella? Tulisiko tästä vetää johtopäätös, että tuloeroja olisi syytä tasoittaa entistä enemmän eli käytännössä nostaa jo ennestään kohtalaisen anteliasta sosiaaliturvaa tai kiristää jo entisestään kireää verotuksen progressiota tai pääomaveroja? Nämä kysymykset ovat sellaisia, joita päättäjät äänestäjiensä mandaatilla ratkovat.

Ekonomistina totean tähän kohtaan, että kaikella on kustannuksensa. Tässä yhteydessä kyseessä on kuuluisa valinta tehokkuuden ja tulonjaon välillä (equity-efficiency trade-off): sosiaaliturvan korotus palvelee tiettyjä sosiaalisia tavoitteita, mutta potkaisee tehokkuutta nilkkaan. Päinvastoin sosiaaliturvan leikkaus lisää ihmisten halukkuutta pyrkiä työmarkkinoille ja säästää julkisia resursseja, joita voi kohdentaa esimerkiksi veronalennuksiin, jolloin lopputuloksena on vähemmän uudelleenjakavaa talouspolitiikkaa, mutta korkeammalla työllisyydellä.

Entä pitäisikö varallisuuserojen kasvun pelossa alkaa verottaa rahoitusvarallisuutta? Esimerkiksi SAK ajaa tällaista mallia. Tunnetummin sekä Bernie Sanders että Elizabeth Warren ajoivat varallisuusveroa.

Suomessa tähän asti kovin nokitus on tullut Vasemmistonuorilta, joiden mielestä viiden miljoonan euron varallisuuskatto olisi paikallaan. Sadan prosentin veroa yli viiden miljoonan varallisuudesta ei tosin enää voisi kutsua veroksi.

Ensimmäinen huomio varallisuusveroon liittyen on, että meillä on jo käytössä yhdenlainen varallisuusvero nimittäin kiinteistövero. Eikä kyseinen vero ole taloudellisessa mielessä siitä huonoimmasta päästä. Käsittääkseni se tosin on kansalaisten näkövinkkelistä siitä vihatummasta päästä ja siksi esimerkiksi paljon tuhoisampi varainsiirtovero on osoittautunut vaikeaksi korvata kiinteistöverolla.

Vaikka kiinteistövero onkin ok, en silti ole vakuuttunut rahoitusomaisuuden varallisuusverosta. Rahoitusvarallisuudella tarkoitan esimerkiksi arvopapereita tai metsää. Mikäli päättäjän tavoitteena on tasata kulutusmahdollisuuksia, niin tulojen verottaminen pitäisi riittää. Varallisuusveron tarkoituksena on lähinnä päästä kiinni säästöjen ja perintöjen varantoon, joka siis on jo lähes poikkeuksetta ainakin kertaalleen verotettu.

Varallisuusvero on myös siinä mielessä kyseenalainen, että se verottaa kärsivällisiä ihmisiä kovemmalla kädellä kuin muita ihmisiä. Jos siis esimerkiksi ihminen on valmis elämään vähällä ja laittamaan ison osan tuloistaan säästöön, niin varallisuusvero rokottaa häntä enemmän kuin muuten täsmälleen samanlaista henkilöä, joka mielellään törsää välittömästi jokaisen euronsa. Voi kysyä miksi haluaisimme veron kohdistuvan näin?

Ylipäätänsä se olennainen kysymys on mitä hyötyä varallisuusverosta on suhteessa jo käytössä oleviin veroinstrumentteihin annettuna, että se monimutkaistaa verojärjestelmäämme ja lisää mahdollisesti merkittävästikin hallinnollista taakkaa.

Lopetan polveilevan kirjoitukseni toteamalla kolme asiaa, jotka ehkä ovat jo tulleet kirjoituksestani ilmi: 1) tuloerot eivät ole kasvaneet viime vuosina, 2) tuloerot eivät ole kasvaneet viime vuosina ja 3) tuloerot eivät ole kasvaneet viime vuosina.

Mauri Kotamäki

Kommentit (3)
 
  • Minna 4.1.2021 12:10
     
    Seuraan aina välillä täältä ulkomailta näitä suomalaisia keskusteluja jotka poimitaan usein erityisesti Amerikasta (oliko se sitten vaikka tuloeroista, metoo tai Black Lives Matter) ja minua huvittaa (itkettää?) usein se sanoisinko älyllinen laiskuus jolla niissä kopioidaan aiheet ilman että sovelletaan suomalaiseen kontekstiin. Etenkin Hesarilta ”suomalaisen totuuden muokkaajana” odottaisi enemmän kriittisyyttä näiden aiheiden käsittelyssä, vaikka kysymyksessä olisi myös mielipidesivut. Hyvä että löytyy niitä jotka uskaltavat puuttua asiaan, laittaa ko ilmiöt kotimaiseen kontekstiin ja tuoda faktat esille!
    Ilmoita asiaton viesti
  • Jussi 7.1.2021 12:09
     
    Suomessa ikään kuin oletetaan automaattisesti, että varallisuuserot tai tuloerot olisivat jotenkin pahasta. Näin ei asia ole, vaan kyseessä on mielivaltainen pseudotieteellinen uskomus joka ei perustu mihinkään tutkimusnäyttöön tai yleisesti hyväksyttyyn talousteoriaan.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Juha 8.1.2021 7:38
     
    Tuloerojen tasoittamisesta puhuttaessa otetaan aina esiin sosiaaliturva ja työllistäminen, aivan kuin oletettaisiin että kaikki pienituloiset olisivat työttömiä tai että kaikilla työssäkäyvillä menisi lujaa. Kiinteistövero on hiukan huono varallisuusvero, sillä sitä maksaa köyhä maalaisduunarikin vanhasta mörskästään, ja sen verotusarvo voi olla talon ja tontin todelliseen arvoon nähden mieletön. Suomessa on paljon pienituloisia työssäkäyviä ihmisiä, jotka eivät saa mitään erityisiä tulonsiirtoja. Olen ihan vakuuttunut siitä, että kun jätetään työttömät ja ns. sosiaalitapaukset laskuista pois ja tarkastellaan työelämässä olevien keskinäisiä tuloeroja, nämä erot ovat kyllä taatusti viime vuosina kasvaneet.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan neljä ynnä kaksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit