veronmaksajat.fi

Onko paniikkinappula pohjassa, kun korot nousevat? Ei kannattaisi

Mauri Kotamäki
Mauri Kotamäki

Valtakunnan kamreeri

Mauri Kotamäki on Finnveran pääekonomisti. Hän seuraa ennen kaikkea työmarkkinoita, sosiaaliturvajärjestelmän kehitystä ja liian harvakseltaan jalkapalloa. Häntä voi seurata X:ssä @Mau_And 

Monet asuntovelalliset ovat huomanneet kouriintuntuvasti, että korot ovat olleet nousussa. Vuosi sitten 12 kuukauden euribor oli negatiivisen puolella, kun nyt sama korko on 3,6 prosenttia. Merkittävä nousu lyhyessä ajassa.

Samaan aikaan kaikki muutkin hinnat ovat nousseet, mutta palkkakehitys vuonna 2022 oli laimeaa. Palkansaajien ostovoima on laskenut selvästi ja merkittävästi.

Kuinka korkealle korot voivat vielä nousta? Onko aika painaa paniikkinappulaa? Lyhyt vastaus: ei ole. Pitempään vastaukseen nostan seuraavassa neljä pointtia.

Ensimmäinen pointti: inflaation suunta

Korot ovat toden totta nousseet, mutta olennainen kysymys on, kuinka kauan ne vielä nousevat ja kuinka kauan korot pysyvät “korkealla” tasolla. Varmaa vastausta on mahdotonta antaa, koska tulevaisuuden tietäminen on mahdotonta. Mutta jotain voi kuitenkin yrittää arvioida.

Lyhyellä aikavälillä korkojen kehitys on sidottu pitkälti inflaatiovauhtiin. Keskuspankit tulevat ylläpitämään tiukkaa rahapolitiikkaa ja siis korkeaa korkotasoa, mikäli inflaatio ei hidastu toivottua tahtia. Toisaalta jos inflaatio alenee lähiaikoina, siis vuoden kahden sisällä, pariin prosenttiin, voi keskuspankkienkin odottaa löysäävän rahapolitiikkaansa.

Miltä inflaatio näyttää tällä hetkellä euroalueella? Nopeaahan inflaatiovauhti vielä on, mutta se on tullut melko jyrkästi alas viime kuukausina – kolmessa kuukaudessa kaksi prosenttiyksikköä. Historia ei tietenkään ole tae tulevaisuudesta, mutta trendi inflaation alenemisen suhteen luo optimismia.

Toinen pointti: markkinoiden inflaatio-odotukset

Johdannaismarkkinoiden perusteella arvioidut inflaatio-odotukset ovat tulleet vielä nopeammin alas. Niiden mukaan inflaatio olisi vuoden päästä, siis vuoden 2024 helmikuussa, vähän yli kahden prosentin tasolla. Markkinoilla on paras mahdollinen informaatio, mutta tulevaisuutta eivät nekään osaa ennustaa. Sen sijaan markkinat prosessoivat koko ajan uutta tietoa ja päivittävät odotuksiaan. Markkinoiden odotus lienee siis kaikesta huolimatta olevan parhaimpia mahdollisia arvauksia tulevaisuudesta.

Kolmas pointti: markkinaodotukset korkotason kehityksestä

Korkojen osalta markkinoilla odotetaan, että Euribor (kuvassa 3 kk:n) saavuttaa huippunsa tämän vuoden jälkipuoliskolla ja kääntyisi sen jälkeen laskuun. Huippu saavutettaisiin suurin piirtein 0,7 prosenttiyksikköä nykytasoa korkeammalla tasolla. 

Markkinat ovat olleet karkeasti väärässä aiemmin ja tulevat olemaan myös tulevaisuudessa. Talouden käänteet ovat hankalia ennakoida. Mutta mielenkiintoinen signaali korkokäyrän muoto joka tapauksessa on.

Neljäs pointti: maailmantalouden hiipuva kehitys

Inflaatio on lopulta seurausta kysynnän korkeasta tasosta suhteessa tarjontaan. Ja sekä lokaalilla (Eurooppa) että globaalilla tasolla talouskasvun odotetaan hiipuvan tänä vuonna. Ennusteet hakevat vielä kiinnekohtaa, mutta esimerkiksi Suomen talouden odotetaan tällä hetkellä kasvavan tänä vuonna nollan prosentin luokkaa. Hidastuva talouskehitys johtaa laimeaan kokonaiskysyntään, hidastuvaan inflaation ja siten maltillisempaan korkopolitiikkaan.

Yhteenveto

Edellä esitettyjen näkökulmien valossa voi perustellusti odottaa korkotason nousevan enää vain jonkin verran. Aina voi toki tapahtua mitä tahansa uutta ja yllättävää, mikä romuttaisi täysin vallitsevat näkemykset lähitulevaisuudesta. Ne ovat niitä kuuluisia mustia tai harmaita joutsenia. 

Lähitulevaisuuden näkymä näyttää kaikesta huolimatta lohdulliselta suurimmalle osalle asuntovelallisista suomalaisista. Kaiken lisäksi työmarkkinoilla menee sekä Suomessa että maailmalla poikkeuksellisen hyvin – vaikka tähän aikaan liittyy poikkeuksellista epävarmuutta. Esimerkiksi Suomea vuosia piiskannut työvoimapula pitänee huolta, että (ilman yllättäviä ja suuria negatiivisia uutisia) korkea työllisyys jatkunee Suomessa myös tulevaisuudessa.

Ei siis kannata painaa paniikkinappulaa ainakaan korkotason loputonta nousua peläten. Sen sijaan kannattaa ostaa iso hattu ja laittaa sinne jäitä. 

”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

Mauri Kotamäki

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan neljä ynnä neljä?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit