veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Inflaatio laukkaa – nyt tarvitaan keskuspankin ja valtiovallan yhteispeliä

Mauri Kotamäki
Mauri Kotamäki

Valtakunnan kamreeri

Mauri Kotamäki on Finnveran pääekonomisti. Hän seuraa ennen kaikkea työmarkkinoita, sosiaaliturvajärjestelmän kehitystä ja liian harvakseltaan jalkapalloa. Häntä voi seurata Twitterissä  @Mau_And 

Inflaatio on kasvussa ja jo korkealla tasolla. Toisin sanoen hinnat ovat nousseet, mikä on kuluttajan kannalta ikävää – varsinkin, jos (ja kun) palkat eivät pysy hintojen nousun mukana. Onnistunut rahapolitiikka vaatii nyt talouspoliittista koordinaatiota.

Keskuspankit reagoivat inflaation nousuun kiristämällä rahapolitiikkaa, eli nostamalla korkoja. Tarkoituksena on hillitä kokonaiskysyntää ja siten hidastaa inflaatiota.

Pahimmillaan rahapolitiikan kiristys voi johtaa taantumaan ja niin voi käydä nytkin, joskin pöydällä on muitakin tekijöitä.

Mitä tarkoittaa kokonaiskysynnän alentuminen tässä tilanteessa

Monilla meistä on lainaa, varsinkin asuntolainaa. Koron noustessa joudumme maksamaan entistä enemmän korkomenoja; 100 000 euron lainassa prosentin nousu korkomenoissa tarkoittaa 1 000 euron lisäkulua. Tämä on pois kulutuksesta eli kulutuskysynnästä. Kansantalouden tasolla vaikutus on merkittävä.

Yritysten tapauksessa korkojen nousu tarkoittaa toisaalta nykyisten rahoituskustannusten nousua, toisaalta tulevaisuuden rahoituksen kallistumista. Ja jos raha maksaa enemmän, kannattaa miettiä kaksi kertaa ennen kuin investoi. Tätä kautta investointien määrä vähenee.

Edellä mainitut mekanismit toimivat myös kansainvälisillä markkinoilla, mikä tarkoittaa suomalaisen viennin vähentymistä. Tosin vähenee tuontikin ja nettoviennin etumerkki riippuu talouden rakenteista.

Lisäksi on olemassa epäsuoria vaikutuksia esimerkiksi varallisuuden muutosten kautta. Osakemarkkinoiden tai asuntojen arvo tyypillisesti laskee korkojen noustessa, työmarkkinoilla työttömyys saattaa nousta ja myös valuuttakurssit reagoivat muuttaen maiden suhteellista kilpailukykyä.

Kaikki tekijät huomioon ottaen rahapolitiikan kiristäminen on monimutkainen vaikutusketju, mutta yleensä vaikutuksen etumerkki on kuitenkin selvä.

Rahapolitiikan kiristys vaikuttaa kyllä välittömästi odotusten kautta, mutta koko vaikutus näkyy vasta pitemmän ajan kuluessa. Viive on merkittävä. Esimerkiksi asuntolainojen korko ei muutu välittömästi, vaan vasta pikkuhiljaa; 12 kk:n euriboriin sidotun lainan korko päivitetään kerran vuodessa.

Yhtä kaikki keskuspankin keskeinen vaikutuskanava on kokonaiskysynnän sääntely. Keskuspankin tykki on suuri, mutta vähän epätarkka eikä rahapolitiikalla pysty kaikkia lopputuloksia säätämään.

Finanssipolitiikka voi vaikeuttaa keskuspankin työtä

Yksityisen sektorin lisäksi myös julkinen sektori kuluttaa ja investoi. Ongelma se saattaa olla mm. silloin, jos keskuspankki kiristää politiikkaansa samaan aikaan kun julkisia menoja ja julkista alijäämää kasvatetaan. Tällöin keskuspankin toimet jäävät tehottomaksi.

Onko riski tähän nyt olemassa? Todellakin. Finanssipolitiikkaa pitäisi tässä tilanteessa pyrkiä tekemään ilman alijäämän kasvua, joilloin ei pahennettaisi inflaatio-ongelmaa.

Laajempi kysymys kuuluu: tehdäänkö finanssipolitiikkaa rahapolitiikan ehdoilla vai toisin päin? Lyhyt vastaus: jonkinlaista koordinaatiota tarvittaisiin. Mieluummin niin päin, että rahapolitiikalla yritettäisiin hillitä inflaatiota ja finanssipolitiikka sopeutettaisiin olemaan linjassa tämän tavoitteen kanssa.

Edessä on vaikeita aikoja. Ekonomistin näkökulmasta kiinnostavia, mutta silti vaikeita. Kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaa.

Ennustaminen on vaikeaa – varsinkin tulevaisuuden.

Mauri Kotamäki

 

 

Kommentit (1)
 
  • Kai Häppölä 21.7.2022 9.10
     
    Markkinavoimat jylläävät, mutta ympäristö jossa toimimme globaalisti on poliittinen eli sen suurimmat vaikuttajat tällä hetkellä ovat Putinin hyökkäyssota Ukrainassa ja energian hinnan vaikutus osana EU:n pakotepolitiikkaa. Samat tekijät ulottavat vaikutuksensa ruuan hintaan ja inflaation kautta bkt-kehitykseen kun ostovoima supistuu, kyky hoitaa velkaa heikkenee jne.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kolme ynnä kuusi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit