veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Hajatelmia työvoimapulapeikosta ja vähän muustakin

Mauri Kotamäki
Mauri Kotamäki

Valtakunnan kamreeri

Mauri Kotamäki on Finnveran pääekonomisti. Hän seuraa ennen kaikkea työmarkkinoita, sosiaaliturvajärjestelmän kehitystä ja liian harvakseltaan jalkapalloa. Häntä voi seurata Twitterissä  @Mau_And 

Nyt on pula-aika. Nimittäin työvoimapula-aika.

Nopea haku suurimpien suomalaisten mediatalojen sivuilla osoittaa, että työvoimapula on nyt yksi työmarkkinoiden kuumimmista puheenaiheista. ”Ravintola-alan työvoimapula on kriittinen, mutta sen takana vaanii paljon suurempi ongelma: ”Se ala on menossa täysillä päin seinää”, otsikoi Hesari. Kauppalehden ”Yritysten työvoimapula nostaa taas päätään, ja tilanne voi yltyä pahemmaksi kuin aiemmin – ”Tilanne ei missään nimessä helpotu nopeasti.” Ja niin edelleen.

Mutta kuka on yllättynyt? Ei ehkä pitäisi olla. On sekä rakenteellisia että suhdanneluontoisia syitä työvoimapulalle.

Suomi ikääntyy eurooppalaisittain ensimmäisten joukossa. Suuret ikäluokat alkoivat toden teolla eläköityä reilu kymmenen vuotta sitten eikä se voi olla vaikuttamatta työn tarjontaa.

Vuonna 2020 Suomessa oli noin 130 000 työikäistä vähemmän ja 315 000 yli 64-vuotiasta enemmän kuin vuonna 2010. Suomen kaltaisessa pienessä maassa nämä luvut ovat valtavia. Enemmän käsipareja eläkkeellä, vähemmän työmarkkinoilla.

Myöskään maahanmuutosta ei ole ollut kauheasti apua työvoiman kasvattajana. Nettomaahanmuutto viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut keskimäärin noin 16 000 henkeä, mikä on väkilukuun suhteutettuna vähän. Suomi jää kauaksi muista Pohjoismaista – myös tiukasta maahanmuuttopolitiikastaan tunnetusta Tanskasta. Itse asiassa Suomi on OECD-maidenkin häntäpäässä ulkomaalaisväestön määrässä.

Ihmekös se, että maahanmuutosta puhutaan työvoimapulan yhteydessä. Vähän olisi nimittäin tilaa maahanmuuttovirtojen lisäykselle, varsinkin työperustaisesti. Valitettavasti Suomi ei taida olla ihan sellainen Shangri La kuin jotkut tuntuvat ajattelevan. Tarvitaan rajusti työtä, jotta suomalaisesta yhteiskunnasta saataisiin muokattua vieraanvaraisempi ja sitä kautta houkuttelevampi paikka maahanmuuttajalle.

Sitten on vielä se vähän turhan heikko työnteon kannattavuus ja liian korkea rima vakituisten työntekijöiden rekrytoinneille.

Julkiset menot ovat maailman huippuluokkaa, joten ilmiselvästi veroastekin on korkea. Korkeasta veroasteesta huolimatta Suomen julkinen talous on ollut kroonisesti alijäämäinen yli 10 vuoden ajan. Kestävyysvajettakin on valitettavasti kurottu umpeen tehokkaimmin laskentasääntöjä muuttamalla.

Lopuksi suhdannetilanne. Yrityksillä näyttäisi menevän juuri tällä hetkellä kohtalaisesti huolimatta hallituksen jokseenkin poukkoilevasta koronapolitiikasta. Investointien bkt-suhde ei ole halutulla tasolla, mutta konkurssiaalto ei yllä tsunamin mittoihin ja ihmisillä on töitä, mikä tarkoittaa, että yrityksillä on mielekästä tekemistä.

Ei tarvitse olla Nostradamus ennustaakseen, että palkat saattavat nousta vähän aiempia vuosia nopeammin. Varsinkin jos ja kun niin näyttäisi käyvän myös ulkomailla. Mikäpäs siinä – kyllä lisäraha aina kelpaa. Mutta Suomessa ja varsinkin Suomessa kannattaisi olla kuitenkin hieman varovainen – suuri julkinen sektori, maltillinen tuottavuuskehitys ja erityisen joustamaton työmarkkina ovat tekijöitä, jotka eivät ole Suomelle eduksi seuraavassa ”normaalissa” taantumassa.

Siksi lisää liksaa – joo. Mutta ei Sari Sairaanhoitajan malliin. Ehkä nyt olisi aika Suomen mallin synnylle. Kun katsoo metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden lähtökohtia tälle kierrokselle, niin ei voi todeta muuta kuin että toivossa on hyvä elää.

Mauri Kotamäki 

Kommentit (2)
 
  • Inssi isä 29.8.2021 18:03
     
    Hyvä artikkeli. Unohdit mainita synnytystalkoot. Suomeen saataisiin syntyvyys nousuun ottamalla käyttöön perheverotus. Eli työssäkäyvien perheellisten verotus voisi keventyä 10-20% per. lapsi. Tämä kannustaisi työssäkäyviä tekemään useamman lapsen. Verotusta voitaisiin taasen kiristää lapsettomilta sekä keski-ikäisiltä työssäkäyviltä.
    Useamman lapsen hankintaan liittyy yllättävän paljon kaikenlaisia muitakin kuluja, esim. isomman asunnon hankinta, isomman autonhankinta.
    Ei ole mielekästä hankkia useampaa lasta kaksioon tai kolmioon.

    PS. Miksi sosiaalialalla ei makseta kunnon palkkaa + vakinaisteta henkilökuntaa?


    Terv. Seuraavaa lasta suunnitteleva inssi.

    Ilmoita asiaton viesti
  • Jorma Ollinen 2.9.2021 3:53
     
    Maurin kannattaisi muistaa omien joukkojensa ajamat koulutusleikkaukset ja ajatella hetki.

    Samaa tasoa sen porukan muutkin talouden ongelmien ratkaisumallit, joita voisi lähinnä kutsua nimikkeellä "endlösungit", koska niiden tavoitteena on lähinnä ajaa heikkoja kuolemaan, jotta loisväki voisi kupata entistä enemmän varallisuutta veroaparasiittipankkeihin.

    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan viisi ynnä yksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit