veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Investointeja heti, kiitos!

Mauri Kotamäki
Mauri Kotamäki

Valtakunnan kamreeri

Mauri Kotamäki on Finnveran pääekonomisti. Hän seuraa ennen kaikkea työmarkkinoita, sosiaaliturvajärjestelmän kehitystä ja liian harvakseltaan jalkapalloa. Häntä voi seurata Twitterissä  @Mau_And 

Investoinnit ovat kansantalouden lihakset. Ilman niitä on vaikea toimia. Siksi huolestuneena onkin seurattu, kun suomalaisten yritysten investointiaste on laahannut muita Pohjoismaita perässä.

Investointeihin Suomessa liittyy sellainen mielenkiintoinen fakta, että niitä kyllä tehdään pohjoismaisittain kohtalaisesti, mutta nimenomaan yrityssektorilla liian vähän. Julkiset investoinnit voivat olla hyödyllisiä, jopa elintärkeitä, mutta hyvinvoinnin kasvu on pitkälti seurausta yrityssektorin aktiivisuudesta.

Venäjän aloittaman sodan jälkeen on pohdittu enenevissä määrin, kuinka Suomen sijainti Venäjän naapurissa ja toisaalta sotilaallinen liittoutumattomuus vaikuttavat Suomeen investointiympäristönä. Tässä vaiheessa mitään lopullista vastausta on vaikea antaa, mutta viitteellistä evidenssiä kuitenkin on jo ehtinyt kertymään.

Epävarmuus on kasvanut

Sodan alkamisen jälkeinen globaali epävarmuuden kasvu on näkynyt niin raaka-aine- kuin rahoitusmarkkinoillakin. Tämä on itsessään investointeja vähentävä mekanismi.

Onko nimenomaan Suomessa vallitseva epävarmuus kasvanut enemmän, kuin muissa maissa? Täsmällistä mittaria on vaikea löytää. Todettakoon kuitenkin, että esimerkiksi Saksassa epävarmuus on suurta johtuen paitsi Ukrainan läheisyydestä, niin myös Saksan riippuvuudesta venäläisestä energiasta.

Kauppa Venäjän kanssa kärsii

Suomen vienti Venäjälle oli viime vuonna 4 miljardin luokkaa ja tuonti 10 miljardin tasolla. Varsinkin tuonti on taloudellisesti merkittävää. Toisaalta suurin osa Venäjän tuonnista on matalan jalostusarvon raaka-aineita, joten ainakin osa niistä lienee mahdollista korvata tuonnilla muualta.

Tietenkään tämä ei tapahdu hetkessä tai kustannuksitta ja raaka-aineiden hinnat ovat jo valmiiksi korkealla. Sodan suorat ulkomaankaupan kautta tulevat haitalliset vaikutukset saattavat siis olla merkityksellisiä lyhyellä, vuoden tai kahden aikaperspektiivillä.

Laajennetaan perspektiiviä

Markkinat reagoivat Venäjän hyökkäykseen voimakkaasti, mutta monet käppyrät mm. rahoitusmarkkinoilla palautuivat lähes entiselleen suhteellisen pian.Tämä on yleinen käyttäytymismalli; ensin pelästytään, on epätietoisuutta ja ylireagoidaan, minkä jälkeen huomataan asioiden olevan lopulta samalla tavalla kuin ennenkin.

Lyhyen aikavälin vaikutuksia tupataan yliarvioida, kun taas pitkän aikavälin vaikutuksia aliarvioida.

On mahdollista, että kasvaneen epävarmuuden takia joitain yritysten investointeja on laitettu jäihin reaktiona sotaan. Pelätään inflaatiota, tuotantopanosten huonoa saatavuutta tai jopa Venäjän sabotaasia Nato-kysymyksen takia. Kaikki edellä mainitut ovat ihan relevantteja uhkia, mutta niitä ei pidä paisuttaa. Investointeja tehdään monen vuoden aikaperspektiivillä – katse pitäisi olla monta vuotta tulevaisuudessa. 

Kun kuvittelee itsensä tulevaisuuteen, näyttävät monet asiat pieniltä. Muutaman vuoden päästä Suomi on todennäköisesti Naton jäsen, sota Ukrainassa on loppunut, tuotannolliset pullonkaulat ovat auenneet ja inflaatiokin kenties talttunut. Tästä näkökulmasta katsoen tulevaisuus näyttää ihan hyvältä.

Kenties investointien aika on sittenkin nyt eikä myöhemmin.

Mauri Kotamäki

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kolme ynnä viisi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit