veronmaksajat.fi

Siellä missä tytöt eivät soita kitaraa eivätkä saa yritystukia

Liisa Hanén
Liisa Hanén

Liisa Hanén on intohimoinen yksin- ja mikroyrittäjien sekä muutoksessa olevan työelämän puolestapuhuja. Hän on vauhdilla kasvavan Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtaja. Seuraa Twitterissä @liisahanen.

Viime aikoina on jälleen kunnostauduttu hämmästelemällä, kuinka naiset eivät laita itseään likoon innovaatiopuolella tai uutta luovissa yrityksissä ja ovat muutenkin merkittävästi heikommin edustettuina työnantajayrittäjien jalossa kastissa.

On taas saatu lukea kannustavia kirjoituksia naisyrittäjien itsetunnon kohotuksesta ja kerrottu havainnollistavilla kuvatarinoilla, miten menestystä ei tarvitse pelätä, ja kuinka sisters can have it all. Mediassa on tarjoiltu juttuja jakkupuvuissa vauvoja heiluttelevista bisnesnaisista tai kuplajuomaa siemailevista Slush-naisyrittäjistä. On nähty nuttarapäisiä kaunottaria seisomassa kymmenen sentin koroissaan miesoletettujen edessä pitämässä vuosituhannen myyntipuhetta.

Uskallan väittää, että yllä olevat naisyrittäjien identiteetin ja itsetunnon kohentamiseksi tarjoillut vanhanaikaiset mielikuvat eivät palvele suurinta osaa, eivätkä ainakaan auta kasvattamaan yritystoimintaa halutulla tavalla.

Naisia on kaikista yrittäjistä noin kolmasosa. Valtaosa työnantajayrittäjistä on miehiä (76 % vuonna 2022) ja työnantajanaisten yritykset ovat keskimäärin pienempiä kuin miesten, korkeintaan 5 henkilöä työllistäviä. Tilastokeskuksen mukaan noin 90 prosenttia naisyrittäjistä toimii palvelujen ja kaupan alalla, ja tämä korostuu erityisesti yksinyrittäjien puolella. Naisyrittäjien määrä onkin viime vuosina kasvanut lähes ainoastaan yksinyrittäjätilastoissa, samalla kun työnantajayrittäjien määrä on ylipäätään laskussa. Eikä yksinyrittäjilläkään hyvin mene, viime aikoina heidänkin määränsä on alkanut pudota reippaasti.

Jos naiset eivät yritystilastojen valossa innovoi tarpeeksi, perusta tarpeeksi kasvuyrityksiä tai palkkaa tarpeeksi työntekijöitä, pitää syitä etsiä juuri noiden tilastojen takaa, eikä tarjoilla vain lantionpohjanjumppaa yrittäjä-äideille tai keittiöpsykologialla toteutettuja itsetuntokursseja. Pahimmillaan nämä sinällään hyvää tarkoittavat jutut vain aiheuttavat syyllistymistä, ja lisäävät riittämättömyyden ja ulkopuolisuuden tunnetta.

Katsotaan siis tilastoja. Business Finlandin innovaatiotuista noin 87 prosenttia myönnettiin miesten edustamille hankkeille. Vain noin 20 prosenttia hakemuksista edes tuli naisilta, näkyy Business Finlandin omista tiedoista. Kirkkaaasti suurin osa innovaatiorahoituksesta kohdistuu perinteisen teollisuuden tai teknologian kehitykseen. Ja koska yksityinen rahoitus myötäilee hyvin pitkälti julkisen rahan linjauksia, on tämä sama nähtävissä pääomasijoituspuolella: Pääomasijoittajat ry:n tilastoissa naisyrittäjät ovat harvalukuisia rahoitettujen yritysten johdossa.

En tiedä yllättääkö tämä ketään, ei tämä ainakaan ole mitään uutta tietoa naisyrittäjille. Ja tällä on suora vaikutus innokkuuteen hakea rahoitusta tai kilpailla enkelisijoittajien huomiosta  –  ei suinkaan huonon itsetunnon takia, vaan tilastofaktojen. Jos oma innovaatio ja yritys edustaa jo etukäteen yhteiskunnassa väheksyttyä ja hyvin vähän yritystukea saavaa palvelu- tai hyvinvointialaa, puhumattakaan luovista aloista, miksi edes yrittää?

Yritystukijärjestelmät on silmin nähden luotu filtteröimään joukosta tietyntyyppiset ideat, tietyllä kaavalla, ja tietyllä mittaristolla. Ei siellä toivota naisyrittäjiltä hakemuksia, vaan toivotaan, että naiset tekisivät samanlaisia hakemuksia kuin miehetkin. Ei ole hyvinvoinnin tai kestävän kasvun mittareita, ei kysytä sosiaalisen pääoman kasvua tai sosiaalista vastuuta; vastuullisuusstrategiatkin kiinnostavat vain jos sen mukana on taloudellinen kilpailu- eli myyntivaltti.

Terveysalalla tai koulutuspuolella saattaa trendata ja napata hyvässä lykyssä, mutta sekin lähinnä vain digitalisaatioon tai teknologiaperusteiseen innovaatioon liittyen. Ja useimmiten mahdollisuus tukirahoihin kaatuu korkeisiin vaatimuksiin työllistettävien henkilöiden määrästä tai yrityksen liikevaihdosta ja omasta pääomasta.

Sen sijaan, että meillä muutettaisiin yritystukijärjestelmää vastaamaan nykypäivän yrityskenttää, tai edes huomioitaisiin, että palveluala on käytännössä ainoa kasvava ala niin meillä kuin euroalueella ylipäätään, meillä Suomessa vain heikennetään erityisesti yksinyrittäjien ja naisten pääsyä yritystuen piiriin kiristämällä ehtoja. Meillä luotetaan sokeasti siihen, että nimenomaan miesvaltaisesta teknologiateollisuudesta ja ICT-alalta tulevat Suomen pelastavat innovaatiot. Mutta kuten kaikki yhtään sijoitustoimintaa harrastaneet erinomaisen hyvin tietävät: historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta.

Innovaatiopuolella pitäisi nimenomaan olla katto korkealla ja seinät leveällä ja yritystuilla pitäisi tukea monipuolista ja toimialojen rajat ylittävää toimintaa ja verkostoja. Vaatimus työllistämisestä innovaatiotukien ehtona on kaikkein hulluin: meillä epätoivoinen työllisyyspolitiikka sanelee yritystukijärjestelmän, ei todellinen tahtotila löytää innovaatioita. Eihän palkattujen henkilöiden määrä ole suhteessa innovaation nerokkuuteen.

Nyt kun hallitus kurjan taloustilanteen keskeltä on kuitenkin päättänyt iskeä rohkeasti lisärahoitusta TKI-puolelle, uudistaa sen kokonaan ja ”luoda yrityksille uusia keinoja talouskasvuun”, pitäisi ehdottomasti luoda katse myös valtavaan palvelu-, hyvinvointi- ja luovien alojen mikroyrityskenttään. Ei tekisi pahaa pitää mielessä yhdenvertaisuuslain tavoitteitakin. Jos kaikki tukieurot jaetaan samalla sapluunalla kuin ennenkin, ja TKI-puolella ei tapahdu vieläkään aitoa uudistumista, ei myöskään naisyrittäjien innovaatioissa tulla näkemään kasvua. Ja silloin menetetään vähintään kymmenien miljoonien edestä mahdollisuuksia.

 

Liisa Hanén

 

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan viisi ynnä kuusi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit