Tiedätkö, paljonko on työeläkemaksu? Kuinka paljon maksat palkastasi eläkettä? Tai paljonko sinun pitäisi itse säästää, jos haluaisit kohtuullisen kuukausieläkkeen 20 vuoden ajaksi?
Väitän, että iso osa suomalaisista ei osaa vastata näihin kysymyksiin. Ja tämä on ongelma, koska samaan aikaan, kun eläkejärjestelmää ei ymmärretä, siihen kohdistuu valtava määrä mielipiteitä ja oletuksia: ”Minä osaisin sijoittaa kaiken paremmin”, ”valtio vie kaikkien eläkkeet”, ”YEL on pyramidihuijaus.”
On paras lähteä ihan perusasioista liikkeelle.
Haluatko vapaaehtoisen eläkejärjestelmän? Oletko varma?
Eläkejärjestelmän vaatiminen vapaaehtoiseksi on sama, kuin vaatisi veroja valtion maksettavaksi. Se ei ole mahdollista. Ja jos olisi, silloin ei olisi takuueläkettä, ei työkyvyttömyysturvaa, ei kuntoutustukea – ei mitään siitä turvasta, johon olemme tottuneet. Jokainen olisi täysin omien säästöjensä ja sijoitustensa varassa.
Järjestelmä, jossa voisit maksaa mitä haluat ja sijoittaa mihin haluat, ja valtio silti maksaisi sinulle aina jonkinlaisen peruseläkkeen ja turvan, ei ole realismia. Sellaista ei voi toteuttaa.
Jos halutaan vapaus, siitä seuraa suora vastuu ja sille hintalappu. Tämä nähdään esimerkiksi Amerikassa, jossa eläkkeet ja työkyvyttömyysvakuutukset pitää kaikki kustantaa itse kalliilla markkinahinnalla. On ideologinen kysymys, kuka näkee tällaisen systeemin hyvänä, ja kuka ei. Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, mitä toivoo.
Yrittäjille enemmän vapautta?
Olisivatko yrittäjät taitavampia vastaamaan vapaudestaan? Yrittäjien keskuudessa kuulee usein ehdotettavan, että jokainen maksaisi johonkin minimirajaan asti pakollista kiinteää eläkemaksua, ja sen jälkeen saisi itse päättää mitä rahoillaan tekee. Kuulostaa hyvältä, eikö vain?
Mutta harva ymmärtää, että pelkästään nykyisen takuueläkkeen rajaan asti pääseminen (noin 980 €/kk eläkettä) edellyttäisi, että jokainen maksaisi satoja euroja kuukaudessa vuosikymmenten ajan. Siis vain tuon minimin kattamiseksi.
Yrittäjien eläkkeitä ei valitettavasti ole rahastoitu, mitään rahasäkkiä ei ole, joten paljonko voitaisiin olettaa, että valtio maksaa minimistä yrittäjien puolesta? Puolet, enemmän, vähemmän? Mitä minimillä saisi? Työkyvyttömyyseläkkeen, jos ura katkeaa nuorena? Kuntoutustukea? Tuskin.
Nykyinen järjestelmämme perustuu kollektiiviseen eläketurvaan, jossa kaikki maksavat yhteiseen pottiin. Joku ei tarvitse tätä turvaa koskaan, toinen tarvitsee paljon, et voi itse etukäteen tietää, miten elämä menee, ja se juuri on järjestelmämme kantava ajatus.
Miksi suomalaiset eivät tunne eläkejärjestelmää?
Suomalaiset ovat, kaikella rakkaudella, ihan kujalla eläkeasioista. Miksi? Koska päätökset eläkejärjestelmästä tehdään edelleen kabineteissa, työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan kesken. Eikä sinne kaivata ulkopuolisia kyselemään ja härkkimään. Tieto on valtaa.
Kun kansalaisille ei selitetä kunnolla, mistä on kyse, ymmärrys jää vajaaksi ja sitä myöten luottamus. Mutta vastuu ei ole vain päättäjillä. Alle minuutin vaivalla voi kuka tahansa jo ymmärtää paljon, käytti sitten googlea yhdellä sormella tai tekoälyä kahdella.
Eläketurvakeskuksen tuore tutkimus osoittaa, että erityisesti nuoret, naiset ja matalammin koulutetut luottavat eläketurvaan heikosti. Tämä ei ole mikään uutinen. Miksei meillä siis keskustella eläkkeistä ymmärrettävästi ja kannustavasti?
Perustuslaki ja sukupolvien ketju
Eläkkeet on turvattu perustuslaissa. 19 § ja 15 § suojaavat sosiaaliturvaa ja omaisuutta. Lisäksi järjestelmä on rakennettu ketjuksi, jossa jokainen sukupolvi maksaa edellisen eläkkeet. Tätä ketjua ei voi katkaista. Yksikään hallitus ei tekisi sitä, mikään sukupolvi ei voi yksin päättää jättää eläkkeet maksamatta ja pitää kaikkia eläkerahoja itse.
Nykyinen hallitus meni jo lähemmäs rajaa päättäessään käyttää Valtion eläkerahastoa luvattujen veronalennusten rahoittamiseen. VER:n tarkoitus on turvata tulevia eläkkeitä, ei paikata budjettivajetta, mutta ei se nyt laitontakaan ole napata vähän lainaan. Tätä kannattaa kuitenkin pitää tarkasti silmällä seuraavienkin hallitusten kohdalla.
Järjestelmässä on myös ongelmia. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on vinossa. Aiempien sukupolvien maksuprosentit olivat pienempiä, ja he saavat nyt eläkkeensä pienemmillä maksuilla kuin me ja seuraava sukupolvi. Toisaalta heidän elintasonsa oli aikoinaan huonompi kuin meidän, eikä kaikkia samoja etuuksiaan ollut. Kaikkea ei voi mitata yhdellä viivottimella, mutta ei maksuja voi enää nostaakaan.
Entä YEL, onko se pyramidihuijaus?
Ei ole. Mutta rikki se on. YEL on lakisääteinen eläkevakuutus kuten TyEL. Ero on siinä, että yrittäjien eläkkeitä ei rahastoida lainkaan. Kaikki maksetaan suoraan ulos, ja kun maksut eivät riitä, valtio paikkaa vajetta eikä rahasto: nyt jo yli 500 miljoonaa vuodessa.
Yrittäjien kannalta isoin ongelma on YEL-työtulo, jonka perusteella yrittäjän eläkemaksu määräytyy. Kun jokaisen kansalaisen työeläkemaksuprosentti on jo liki 25 %, on paljon väliä sillä, mistä tuo pakollinen maksu maksetaan. Palkansaaja maksaa itse noin 7 % palkastaan, ja työnantaja maksaa noin 18 %. Yrittäjä taas on vastuussa koko 25 %:in eläkemaksusta itse.
Nykyisen lain mukaan yrittäjä ei maksa eläkemaksua tulojensa mukaan, kuten palkansaaja, vaan vaikeasti ymmärrettävän kaavan mukaan, joka perustuu liikevaihtoon, toimialan mediaanipalkkaan ja epämääräiseen arvioon työpanoksesta. Lopputulos on epäselvä, epäreilu ja läpinäkymätön ja johtanut siihen, että moni yrittäjä joutuu maksamaan eläkemaksuja rahasta, jota ei koskaan tienaa.
YEL ei enää vastaa oikeudenmukaisuutta eikä vakuutuksen ideaa. Se on välttämätöntä uudistaa: maksut on sidottava todellisiin ansiotuloihin, tulovaihtelut huomioitava ja yrittäjien eläkkeet rahastoitava.
Nykyinen järjestelmä ei ole vain kohtuuton vaan se kaataa yrityksiä ja vie monelta pohjan koko tulevaisuudelta.
Eläkejärjestelmämme ei ole sijoitustuote, vaan vakuutus
Suomalainen eläkejärjestelmä ei ole optimoitu tuottamaan maksimivoittoa, vaan minimoimaan katastrofit. Järjestelmämme ei tuota parasta mahdollista tuottoa yksilölle, ei likimainkaan, vaan se tuottaa jotain paljon tärkeämpää: varmuutta. Mutta jos halutaan, että yrittäjät kokevat kuuluvansa mukaan, järjestelmän on oltava oikeudenmukainen myös heille.
Liisa Hanén
Kommentoi