Mitä yhteistä on kurkkumädällä, sikotaudilla ja poliolla? Paitsi, että ne ovat vakavia sairauksia, joilla voi olla erittäin ikäviä seurauksia, ne on saatu hävitettyä Suomesta rokotusten avulla.
Myös tuberkuloosi, joka oli vielä 1930-luvulla Suomessa varsinainen kansantauti, on rokotteen ansiosta käytännössä painunut meillä unholaan – vaikka se onkin vielä yleinen suuressa osassa maailmaa.
Isorokko, joka tappoi ihmisiä ympäri maailmaan vuosituhansien ajan, on rokotteen ansiosta saatu nujerrettua koko maailmassa. WHO julisti tämän jo faaraoita kurittaneen taudin voitetuksi vuonna 1980.
Pelkästään näiden tautien nimi kuulostaa nykykansalaisesta puistattavalta – ja onneksi menneeseen maailmaan kuuluvalta.
Ei liene liioittelua sanoa, että tällä hetkellä maailma odottaa koronavirusrokotetta ehkä hartaammin kuin juuri mitään muuta. Usko siihen, että toimiva ja turvallinen rokote tuo vihdoin helpotuksen piinalliseen koronatilanteeseen, on vahva ja perusteltu.
Tähän uskoon turvautuvat nyt niin yksittäiset ihmiset, terveydenhuoltojärjestelmä, valtiot kuin yrityksetkin. Kaikki kaipaavat näkyvyyttä tulevaisuuteen, toivon näköaloja.
Kun muutama päivä sitten uutisoitiin yhden koronarokotekokelaista saaneen lupaavia tuloksia, saattoi melkein kuulla, kun koko maailma hengähti helpotuksesta. Pitää kuitenkin muistaa, että vielä on monta vaihetta siihen, kun rokote tai rokotteet on saatu valmiiksi.
Rokotteen saaminen on kuitenkin aivan avainasemassa siinä, että maailma pystyisi taas palaamaan jollain lailla normaaliin järjestykseen.
Pelkkänä ennakkouutisenakin rokote tuntuu auttavan myös moneen muuhun asiaan kuin varsinaisen taudin ehkäisyyn. Useat osakkeet ampaisivat saman tien nousuun, kun tieto rokotteen tuloksista oli tullut julki.
Koronapandemian vaikutukset talouteen ovat niin valtavat, että kaikki positiiviset uutiset otetaan riemumielin vastaan. On selvää, että esimerkiksi matkailuala odottaa kipeästi valoa koronatunnelin päähän, ja hyvät rokoteuutiset ovat silloin parhaita uutisia.
Kannattaa myös huomata, että muillakin rokotteilla kuin koronarokotteella on tässä tilanteessa merkitystä. Samoina päivinä, kun kuultiin lupaavia uutisia koronarokotteesta, kuultiin myös kausi-influenssarokotteiden olevan loppumassa terveydenhuollon rokotuspisteistä.
Vaikka on huono asia, jos halukkaat ovat vaarassa jäädä ilman influenssarokotetta, hyvänä asiana voi pitää sitä, että ihmiset ovat nyt lähteneet entistä aktiivisemmin hakemaan niitä.
Tämä on viisasta, sillä terveydenhuollon ammattilaisten mukaan influenssaa vastaan rokottautuminen on nyt vielä tärkeämpää kuin normaalisti. Samaan aikaan saatu influenssa ja koronavirus voisivat olla potilaalle hyvin suuri riski.
Lisäksi influenssapotilaat kuormittavat muutenkin lujilla olevaa terveydenhuoltoa, jonka resursseja tarvitaan koronan hoitoon.
Influenssaa vastaan kannattaa rokottautua muutenkin, ja toivoa sopii, että myönteinen suhtautuminen influenssarokotuksiin jatkuu tulevinakin vuosina.
Kausi-influenssaan kuolee Suomessa vuosittain satoja ihmisiä. Rokotteen ottaminen ei suojaa pelkästään itseä ikävältä taudilta ja sen mahdollisilta hankalilta jälkitaudeilta, mutta myös riskiryhmiin kuuluvia läheisiä. Tämän vuoksi olen itsekin ottanut joka vuosi influenssarokotteen, vaikka en itse riskiryhmiin kuulukaan. Rokottautuminen on myös vastuullista käyttäytymistä toisia kohtaan.
Koronarokotteen kehitys kysyy vielä kärsivällisyyttä. Vaikka kuinka muuta toivoisimme, on vielä matkaa siihen, että jokainen meistä on saanut turvallisen ja tehokkaan rokotteen ja pystymme toteamaan, että korona on voitettu.
Silti lääketieteen historia antaa lohtua. Uskallan sanoa, että koko tutkimusyhteisö ympäri maailman tekee koko ajan hartiavoimin yhdessä töitä sen eteen, että pian voimme listata koronan voitettujen tautien joukkoon.
Kati Nyman
Kommentoi