veronmaksajat.fi

Olkoon tuleva hallitus työ- ja toimintakykyhallitus

Kati Nyman
Kati Nyman

Terveen paperit

Kati Nyman on Bayer AG:n globaali strategisen viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden johtaja, joka asuu tällä hetkellä Saksassa. Hänen vapaa-aikaansa hallitsevat monenlainen kestävyysurheilu ja mäyräkoira. Seuraa Twitterissä @kati_nyman

Suomalaisten työ- ja toimintakyky heikkenevät nopeasti ja uhkaavat jo maan taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Tämän vakavan viestin antoivat tällä viikolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Kela, jotka julkaisivat yhteisen hyvinvointikatsauksensa.

Tämä ei varmaan ole enää suuri uutinen kenellekään, joka on viime aikoina yhtään seurannut terveys- ja hyvinvointiaiheista keskustelua – niin paljon on esimerkiksi nuorten heikentyneestä fyysisestä ja henkisestä jaksamisesta, koko väestön vähentyneestä liikkumisesta ja elintasosairauksien kasvusta puhuttu viime aikoina. 

Miten olisi uusi Pohjois-Karjala-projekti?

Nyt julkaistun raportin mukaan ”kansalaisten työ- ja toimintakykyä heikentävät keskeiset kansantaudit, kuten sydän- ja verisuonitaudit, mielenterveysongelmat, lihavuus, huono ravitsemus, vähäinen liikunta, tupakointi ja päihteiden käyttö”.

Aikamoinen lista, jonka jokainen kohta vaikuttaa suoraan paitsi kansalaisten terveyteen myös heikentää suomalaisen yhteiskunnan kantokykyä.

Kun listan jatkoksi lisätään vielä ne tosiasiat, että sote-järjestelmämme on jo nyt äärirajoilla ja Suomen väestörakenne ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa jo sitä kautta nopeasti, on THL:n ja Kelan varoituksia helppo uskoa.

THL ja Kela esittävätkin, että tuleva hallitus ottaa ohjelmaansa selkeitä toimia, joilla tilanteeseen puututaan. Keinoiksi ne ehdottavat muun muassa sokeri-, rasva- ja suolaveroa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden parantamista.

Näin valtavan suuren haasteen ratkaisu ei tapahdu hetkessä, ja työkalupakkiin lienee syytä ottaa sekä keppiä että kannustavaa porkkanaa. Itse en ole aivan vakuuttunut mainittujen verojen voimasta ongelman ratkaisussa, mutta siitä olen samaa mieltä, että mahdollisimman konkreettisille toimille on tarve. Juhlapuheet eivät auta, kun se kuuluisa aikapommi jo tikittää.

Itselleni on jäänyt mieleen jo lapsuusajoilta Pohjois-Karjala-projekti – ehkä siksikin että lapsuudenkotini sijaitsi niillä seuduilla, vaikkakin Savon puolella. Jostain syystä muistan selkeästi, että perheessäni katsottiin 1970-luvun lopussa mustavalkotelevisiosta ohjelmaa, jossa projektista ja sen tavoitteista keskusteltiin. Tähtäimessä oli itäisen Suomen kansanterveyden parantaminen kansalaisten elintapoja muuttamalla.

Jos tuollainen terveydellinen interventio ja kansanvalistus toimi silloin – niin että ainakin joku kansalainen sen vieläkin muistaa! – ehkä sellaista kannattaisi harkita nytkin, nykyaikaan sovitettuna ja valtakunnallisena? Käsittääkseni Pohjois-Karjala -projekti paransi merkittävästi alueen kansanterveyttä pitkällä tähtäimellä. Erään lukemani arvion mukaan se pelasti neljännesmiljoona ihmistä.

Liikkumattomuudesta miljardien kustannukset vuosittain

Eduskuntavaalien alla myös liikunta- ja urheiluyhteisö nosti Olympiakomitean johdolla esiin liikkumisen yhteiskunnallisen merkityksen ja kannusti tulevia päättäjiä ratkomaan kansalaisten liikkumattomuuden ja toimintakyvyn heikkenemisen kriisiä.

Järjestöjen mukaan pelkästään liikkumattomuus aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle 4,7 miljardin euron kustannukset vuosittain. Liikkumattomuuskriisin pysäyttämiseksi ne ehdottavat monipuolisia toimia ja yhteistyötä; asiaa pitää ratkoa kunnissa, urheiluseuroissa, kouluissa, liikunta-alan yrityksissä, työpaikoilla, asumispalveluissa ja ylipäätään siellä, missä kansalaisten arki tapahtuu.

Liikuntajärjestöt esittävätkin hallitusohjelman kärkihankkeeksi poikkihallinnollista toimintakykyohjelmaa, jolla puututtaisiin suomalaisten liian vähäiseen liikkumiseen kaikkien ministeriöiden toimesta.

Konkreettisesti tämä voisi tarkoittaa vaikkapa koululaisten kannustamista liikkumaan esimerkiksi tarjoamalla liikuntamahdollisuuksia yhdenvertaisesti kaikille koulupäivän jälkeen, jolloin harrastaminen ei jäisi kiinni perheiden sosioekonomisesta asemasta. Järjestöt esittävät myös esimerkiksi kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun edistämistä erilaisin keinoin sekä helposti saavutettavien liikuntapaikkojen ja liikuntaneuvonnan lisäämistä. 

Selkeä ja konkreettinen kirjaus hallitusohjelmaan

Tulevalla hallituksella on monta isoa ja kriittisen tärkeää asiaa työlistallaan, turvallisuuspolitiikasta kestävyysvajeeseen ja maan talouden tasapainottamiseen. Näin kansalaisen – vaikkakin tällä hetkellä ulkomailla asuvan – näkökulmasta en voi kuin toivoa viisautta hallitusneuvotteluihin tulevan koalition kokoonpanosta riippumatta.

Henkilökohtaisesti toivon, että hallitusohjelmaan kirjataan mahdollisimman selkeästi ja sen jälkeen myös konkreettisesti toteutetaan kansalaisten työ- ja toimintakyvyn edistämisen hanke, kuten muun muassa edellä mainitut tahot ehdottavat.

Oikeastaan Suomella ei ole varaa olla sitä tekemättä. Maa tarvitsee terveitä, hyvinvoivia ja toimintakykyisiä kansalaisia kaikissa ikäluokissa nyt ja tulevinakin vuosikymmeninä. 

Lopuksi

Tämä on viimeinen blogikirjoitukseni Taloustaidossa. Kiitän lukijoita omien laskujeni mukaan noin seitsemän vuotta kestäneestä yhteisestä matkasta, kiinnostuksesta ja palautteista käsittelemiini terveys- ja hyvinvointiaiheisiin – ja toivotan kaikille tietysti terveyttä ja kaikkea hyvää jatkossa!

Kati Nyman

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan viisi ynnä seitsemän?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit