Katse Rinteen budjettiin – miltä se näyttää terveyssilmälasien läpi?

Valtioneuvosto antoi ensi vuoden talousarvioesityksensä eduskunnalle viime viikolla. Jos esitystä lukee terveyssilmälasien läpi, sieltä löytyy monta positiivista asiaa jokaiselle suomalaiselle. Jotain parannettavaakin kuitenkin olisi.

Budjettiesitys muun muassa potkii sotea pari askelta eteenpäin ehdottamalla 97 miljoonan euron lisämäärärahaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tavoitteena on "parantaa peruspalveluiden saatavuutta, saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja laatua".

Konkreettisesti kehittämishankkeet tarkoittaisivat esimerkiksi ikäihmisten hoidon ja hoivan parantamista sekä kaikkien kansalaisten peruspalveluiden saatavuuden turvaamista. Myös iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävän ikäohjelman laatimiseksi ehdotetaan 5 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Lisäksi käynnistetään vanhusasiavaltuutetun toiminta.

Hallitus myös aikoo toteuttaa hoitotakuun, jonka tavoitteena on, että kiireettömässä tapauksessa ihminen pääsee hoitoon seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Sen toteuttamiseen varataan ensi vuodelle 60 miljoonaa euroa.

Budjettiesitys myös ehdottaa kansallisen rokotusohjelman laajentamista 2 miljoonalla eurolla siten, että punkkirokotteen saisi nykyistä laajemmalla maantieteellisellä alueella ja HPV-rokote olisi myös poikien saatavilla.

Toteutuessaan nämä näkyisivät konkreettisesti monen kansalaisen arjessa ja hyvinvoinnissa.

Budjettiesitys sisältää myös monia sellaisia kohtia, joiden välitöntä merkitystä omaan hyvinvointiin tai terveyteen voi olla vaikea nähdä, mutta joilla on suuri vaikutus pitemmällä aikavälillä.

Hallitus muun muassa aikoo ohjata 7 miljoonaa terveysalan kasvustrategian toimeenpanoon. Rahalla on tarkoitus tukea esimerkiksi kansallisten osaamiskeskusten perustamista ja kehittämistä. Mitä se sitten tarkoittaa käytännössä? Esimerkiksi syöpäkeskuksen, neurokeskuksen, biopankkien ja lääkekehityskeskuksen toiminnan kehittämistä. On jokaisen suomalaisen etu, että meillä on ensiluokkaista syövän hoidon tai neurologisten sairauksien osaamista ja huippuluokan edellytykset kehittää uusia hoitoja.

Budjettiesitys myös lupaa rahaa terveydenhuollon yliopistotasoiseen tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan.

Talousarvioesityksessä on terveyden kohdalla kuitenkin myös aukkoja. Yksi sellainen on lääkehuollon kehittämiseen tarvittavat varat. Lääkkeitä koskeva lainsäädäntö on jo vuosia odottanut kipeästi uudistamista, jotta se vastaisi tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Iso osa lainsäädännöstä on tehty aikana, jolloin ei osattu vielä kuvitellakaan esimerkiksi yksilöllisen lääkehoidon tuomia mahdollisuuksia tai monia sellaisia uusia hoitomuotoja, jotka ovat tulleet tai tulossa monen potilaan avuksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö on jo aiemmin tänä vuonna julkaissut "tiekartan" lääkehoitoon liittyvistä muutostarpeista – nyt pitäisi vielä osoittaa valtion budjettiin varat tämän suunnitelman toimeenpanemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi Lääketeollisuus ry:n laskelmien mukaan kahden ihmisen palkkaamista ja 200 000–300 000 euroa selvitystyöhön vuodelle 2020.

Ehkä tätä lisäystä kannattaisi vielä harkita budjetin eduskuntakäsittelyssä. Vaikuttava ja oikein kohdennettu lääkehoito tuo mittaamattoman arvokasta inhimillistä hyötyä potilaille, mutta myös säästöjä yhteiskunnan kokonaiskustannuksiin lisääntyneiden terveiden elin- ja työvuosien ja vähentyneiden sairaspäivärahojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden muodossa. Kun lääkehoidon kehittämiselle on jo laadittu tiekartta, pitäisi sen edistämiseen tarttua myös ripeästi.

Kati Nyman