Koronakriisin aikana moni ehti jo ajatella, että kaupungistumisen suunta kääntyy. Mediassa kerrottiin tiuhaan Lappiin ja maaseudulle muuttavista ihmisistä. Yksilötasolta näitä kertomuksia on helppo löytää, mutta tilastot kertovat toista. Asuntojen hintakehitys on edelleen parhaita keinoja arvioida alueen vetovoimaa, ja tämän mittarin viesti on varsin selvä: kaupungit jatkavat kasvuaan, ja maaseutu tyhjenemistään.
Ei koronakriisin merkitystä asuntomarkkinoille sovi kuitenkaan vähätellä. Pääkaupunkiseudulla väkiluvun kasvu hidastui merkittävästi. Vuokrien nousu pysähtyi, vuokra-asuntojen markkina-ajat pitenivät ja vuokrapyynnit kääntyivät poikkeuksellisesti jopa laskuun.
Tähän ei ole syypäänä yksin kysynnän väheneminen, vaan myös tarjonnan valtava lisääntyminen. Rakennusala ei pysty reagoimaan trendeihin välittömästi, vaan muutokset tapahtuvat vähintään parin vuoden viiveellä.
Kun kymmenen vuotta sitten Helsingin väkiluku kasvoi noin 8 000 asukkaan vuosivauhdilla, syntyi uusia asuntoja samaan aikaan noin 4 000. Viime vuonna väkiluku kasvoi vain 1 500:lla, ja samaan aikaan asuntoja syntyi ennätysmäärä, yli 7 000. Nyt paikataan vuosien takaista asuntovajetta.
Asuntotarjonnan runsas lisääntyminen ei ole luonnonlaki, vaan sen on mahdollistanut muutos kaavoituspolitiikassa sekä yksityisten toimijoiden investointihalukkuus. Julkisuudessa ”asuntosijoitusbuumista” on puhuttu usein negatiiviseenkin sävyyn, mutta sen todellinen voittaja on ollut asuntoa etsivä vuokralainen.
Tampereen ja Turun asuntomarkkinoihin korona ei aiheuttanut radikaalia muutosta. Erityisesti Tampere on vahvistanut asemaansa maan vetovoimaisena kakkoskaupunkina. Tämä onkin ehkä merkittävin muutos verrattuna koronaa edeltävään aikaan. Onkin mielenkiintoista nähdä, millaisena kehitys jatkuu kasvukolmion sisällä tulevina vuosina.
Vaikka korona aiheuttikin myllerrystä vuokramarkkinoilla, ei helsinkiläisenkään asunnonomistajan kannata olla huolissaan. Kaupunkien kasvu on pitkään jatkunut globaalitrendi ja on syytä uskoa, että vetovoima jatkuu edelleen vahvana.
Pääkaupunkiseudulle korona teki ison loven, kun kansainväliset yhteydet käytännössä katosivat ja palvelualat sulkeutuivat. Viimeisten rajoitusten poistumisesta on kulunut alle kaksi kuukautta, ja on odotettavissa, että paluu normaaliin ottaa aikansa. Ukrainan sota voi osin hidastaa palautumista, kun venäläisten turistien puuttuminen tekee loven pääkaupunkiseudun matkailuun.
Tällä hetkellä ravintola-alan nousua ei hidasta enää korona, vaan pula työntekijöistä. Jos aiemmin palvelualan työntekijöiden saattoi olla vaikeaa löytää asuntoa pk-seudulta, on tilanne nyt toinen. Kohtuullisesti hinnoiteltuja vuokra-asuntoja löytyy vapailta markkinoilta satamäärin.
Korona laittoi kaupunkilaisen elämän tauolle, kun ravintolat, kulttuuritarjonta ja ihmisten väliset kohtaamiset kärsivät rajoituksista. Nyt on jälleen aika kaupunkien kukoistaa.
Hanna Isbom
Kommentoi