veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Taloyhtiölaina – riski vai mahdollisuus?

Hanna Isbom
Hanna Isbom

Hanna Isbom on Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö, joka innostuu politiikan lisäksi livemusiikista, taiteesta, matkailusta ja hyvistä oluista. Seuraa Twitterissä @HIsbom

Taloyhtiölainojen osuus suomalaisten kokonaislainakannasta on kasvanut nopeaa vauhtia viimeisen 10 vuoden ajan. Korkojen alettua nousta viime kesänä nousivat taloyhtiölainat ja niiden mahdolliset riskit myös julkiseen keskusteluun. 

Viimeisen vuoden ajan riskejä onkin puitu mediassa varsin perusteellisesti – osin myös virheellisin tiedoin tai päätelmin. Erityisen suurena riskinä on pidetty taloyhtiöiden sijoittajaosakkaita, joihin koronnousun on katsottu erityisesti iskevän. Tietopohjaa spekulaatioille ei kuitenkaan juuri ole. 

Taloyhtiölainaa on uusissa taloyhtiössä tyypillisesti 70 prosenttia asunnon velattomasta hinnasta. Tämän vuoden heinäkuussa tuli voimaan uusi lainsäädäntö, joka rajaa taloyhtiölainan maksimissaan 60 prosenttiin ja samalla lyhennysvapaat 12 kuukauteen. 

Pahimmat riskilaskelmat mediassa ovatkin koskeneet tilannetta, jossa lyhennysvapaa päättyy ja korot nousevat samanaikaisesti. Tällaisesta tilanteesta on saatu vetäviä otsikoita jopa yli tuhannen euron kuukausittaisesta kustannusten noususta. 

Taloyhtiölaina ei kuitenkaan lainanottajalle poikkea juurikaan pankkilainasta. Korkotaso on molemmissa suurin piirtein samaa luokkaa, mutta omassa pankkilainassa voi olla joustavammat maksuehdot ja lainan uudelleenjärjestely helpompaa. Jo usean vuoden ajan pankit ovat laskeneet taloyhtiölainan mukaan stressitestiin. 

Mikä sitten muodostaa riskin taloyhtiölainassa? Yhtiölaina on taloyhtiön velkaa, ja mikäli velallinen osakas ei suoriudu osuutensa maksamisesta, vastaavat muut osakkaat velasta. Maksuvaikeudet voivat pahimmillaan johtaa asunnon haltuunottoon ja pakkomyyntiin. Tällaiset tilanteet ovat ainakin toistaiseksi olleet kuitenkin hyvin harvinaisia. 

Asuntosijoittajia on pidetty erityisenä riskinä siksi, että pankin stressitesti ei ulotu sijoittajaan, joka ei ota pankkilainaa asuntoon. Monet sijoittajat saattavat rahoittaa asunnon hankinnan maksamalla asunnosta 30 prosentin myyntihinnan, ja suunnittelevat lyhentävänsä yhtiölainaosuutta vuokratulolla. Tässä markkinatilanteessa vuokratulo ei välttämättä riitäkään kattamaan koko yhtiövastiketta, kun rahoitusvastike on noussut korkojen nousun myötä. 

Voi kuitenkin miettiä, onko sijoittaja, jolla on omasta takaa näin suuri rahoitusosuus kaikkein suurin riski? Jos taloyhtiölainan maksamisesta ei selviydy, menee asunto luultavasti kaupaksi edes 70 prosentin hinnalla, jolloin sijoittaja ottaa takkiin, mutta taloyhtiö saa lainaosuutensa. 

Hankalampi tilanne on omistusasujalla, joka ei ole ymmärtänyt ostaessaan, mitä koronnousu tarkoittaa kuukausimenoissa. Oman kodin myyminen ei ole helppoa, jos hintaa täytyy reilusti pudottaa hankintahinnasta. 

Taloyhtiölainoissa on siis riskejä, mutta tässä vaiheessa on vielä hyvin hankala sanoa, ovatko riskit realisoitumassa ainakaan kovin laajasti. Hyödyistä puhuminen on sen sijaan julkisuudessa unohtunut lähes täysin. 

Taloyhtiölainojen avulla Suomeen syntyi markkinaa erikokoisille rakennusyhtiöille. Asuntorakentaminen on vauhdittunut, ja asuntotarjonta lisääntynyt niin paljon, että missään päin Suomea ei ole voinut muutamaan vuoteen puhua asuntopulasta. Asuntopolitiikan tavoite asumisen kohtuullisesta hinnasta on vähintään tullut lähemmäksi, jos ei jo toteutunut. 

Uusi lainsäädäntö asettaa tulevaisuudessa tiukemmat rajat taloyhtiölainoille – ja hyvä niin. Riskeistä puhuttaessa on kuitenkin hyvä muistaa myös taloyhtiölainojen tuomat mahdollisuudet niin uudis- kuin korjausrakentamiselle. Tätä mahdollisuutta tarvitaan myös tulevaisuudessa, jotta suhdannealhossa räpiköivä asuntorakentaminen saadaan jälleen käyntiin.

Hanna Isbom

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan seitsemän ynnä kaksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit