veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Nukkuvatko miljardöörit taas huonosti? Piensijoittajien ja futisfanien protestissa on paljon yhteistä

Antti Oksanen
Antti Oksanen

Taloudesta taittaen

Antti Oksanen on Taloustaidon päätoimittaja. Seuraa Twitterissä @Aoksanen

Toinen koronakevät on ollut uudenlaisen aktivismin aikaa. Asialla ovat olleet hieman yllättävätkin tahot, piensijoittajat ja futisfanit.

Näillä aktivistiryhmillä on paljon yhteistä. Palava intohimon kohde (osakkeet ja jalkapallo), verkossa mobilisoitu ”tavisten” joukkovoima sekä rahan valtaa edustava vihollinen (investointipankkiirit ja seuraomistajat). 

Molemmat yhteisöt ovat todennäköisesti yllättyneet vaikutusvallastaan. Kumpikin laittoi miljardöörit polvilleen.

Meemiosakkeiden hamstraajat aiheuttivat jättitappiot Wall Streetin hedge-rahastoille, jotka shorttasivat eli myivät lyhyeksi samoja osakkeita. Suurten eurooppalaisseurojen kannattajien vihainen reaktio sai puolestaan omistajat vetäytymään suunnittelemastaan Superliiga-hankkeesta –  käytännössä yhdessä yössä.

Ruohonjuuritason aktivismi ei ole tietenkään uusi asia. Sillä on vain tehokkaammat välineet käytössään kuin koskaan aiemmin.

Liikkeitä voi syntyä nyt lennossa ja muidenkin teemojen kuin ilmastonmuutoksen tai poliittisten aatteiden ympärille. Ne eivät tarvitse raskasta kenttäorganisaatiota, varainkeruuta tai perinteistä mediajulkisuutta. Maailmanlaajuisilla sosiaalisen median alustoilla samanmielisten kriittisen massan saa kasaan hämmentävän kustannustehokkaasti.

Toinen tekijä aktivismin nousun takana on koronan aiheuttama etäily ja kotoilu. Isolle osalle työväestöä ilmaantui lisää vapaa-aikaa, jota on voinut purkaa itselleen tärkeihin asioihin. Ruudun välityksellä tai lähtemällä kadulle.

Kaikista digivälineistä huolimatta joukkovoiman tehokkain muoto onkin edelleen jalkautuminen. Fanien vaellus koronan autioittamalle stadionille voi estää jopa Valioliigan huippuottelun pelaamisen. Asianosaiset saavat siitä myös vaikuttavaa tv- ja some-kuvaa, kukin omiin tarkoituksiinsa.

Pop-up-aktivismiin pitää suhtautua terveen kriittisesti. Senkin takaa voi paljastua pelureita, jotka käyttävät hyväuskoisia joukkoja hyväkseen. Sijoitusalalla tunnetuista pyramidihuijauksista näkee konkreettisesti, miten taloudellinen hyöty keskittyy verkoston alkupäähän.

Onneksi aktivismissa on yleensä kyse muusta kuin rahasta. Se ammentaa historiasta, yhteisöllisyydestä ja sitoutumisesta asiaan, jolla on aidosti tärkeä rooli ison ihmisjoukon elämässä. Tuo asia on yhä useammin tuote tai brändi.

Siksi tänäkin keväänä nähty liikehdintä on tärkeä muistutus maa- ja kulttuurirajoja ylittävälle pääomalle. Sijoittajan ja omistajan pitää ymmärtää syvällisesti lopputuotteen merkitys sen pääkäyttäjäkunnalle.

Jos tätä yhteyttä ei ole, syntyy helposti päätöksiä, jotka ovat syvällisesti ristiriidassa omien asiakkaiden arvojen kanssa. Osa näistä jättää yhteisön, osa aloittaa äänekkään protestoinnin.

Lopulta excelissä hyvältä näyttänyt bisnespäätös voi osoittautua taloudelliseksi katastrofiksi. Silloin päättäjä ymmärtää, että uskolliset fanit olivatkin oleellinen osa itse tuotetta ja sen vetovoimaa.

Antti Oksanen

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan viisi ynnä kuusi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit