Tätäkin kirjoitettaessa osakekurssit sukeltavat. Rajoja laitetaan kiinni. Ekonomistit antavat toinen toistaan huolestuneempia lausuntoja maailmantalouden tilasta.
Koronavirus on taloudelle vakava sokki, koska se iskee sekä kuluttajien kysyntään että yritysten tuotantoon. Silti viruksen pahin seuraus on se, että pelko ottaa ylivallan arjesta. Silloin tauti syö tärkeintä pääomaamme – luottamusta ystäviin, kollegoihin, liikekumppaneihin ja yleensä kanssaihmisiin.
Silloin voi käydä kuten minulle syyskuisella lennolla vuonna 2001 halki Pohjos-Amerikan mantereen.
WTC:n terrori-iskusta oli vain muutama päivä, joten kaikki olivat ymmärrettävästi hermostuneita. Pahinta oli kuitenkin se, miten tunsin epäileväni tai suorastaan väijyväni jokaista kanssamatkustajaa, lentoemäntää ja kentän huoltomiestä koneen ikkunasta.
Rationaalinen ajattelu sai väistyä, kun kymmenet viattomat ihmiset muuttuivat väsyneessä ja pelokkaassa mielessä mahdollisiksi terroristeiksi. Jälkeenpäin hävetti.
Kevät 2020 ja kaikki tuntuvat yhtäkkiä potentiaalisilta tartuttajilta: metrossa vastapäätä istuva työmatkalainen, kaupan kassa, kuntosalin ohjaaja. Tunne ottaa taas vallan järjeltä, vaikka tilastot ja todennäköisyydet ovat tiedossa.
Tietoa on nimittäin saatavilla yllin kyllin. Olisi vain eroteltava median infotulvasta ne olennaiset ohjeet.
Terveysviranomaisille yhtälö on viheliäinen. Pitäisi hidastaa taudin leviämistä ilman paniikin lietsontaa. Massiivisten varotoimenpiteiden haitat ovat yhteiskunnalle herkästi suurempia kuin niiden hyödyt.
Peloissaan oleva työntekijä, yrittäjä tai työnantaja ei jää odottamaan viranomaisohjeita. Hän minimoi tartuntariskin jäämällä kotiin. Monessa organisaatiossa etätyö tekee lopullisen läpimurron vasta epidemian torjuntakeinona.
Kotiin jääminen tarkoittaa herkästi myös eristäytymistä. Jokainen voi kuitenkin päättää itse, kuinka paljon antaa poikkeusajan vaikuttaa omiin verkostoihinsa.
Erään Whatsapp-ryhmän tuore viestiketju lämmitti. Kun yksi sen jäsen ilmoitti joutuneensa karanteeniin hiihtomatkan jälkeisten flunssaoireiden myötä, hän sai muilta saman tien avuliaita tarjouksia kauppareissujen ja muiden arkisten asioiden hoitamiseksi.
Missään kriisissä ei ole ollut näin hyviä viestintävälineitä kaikkien kansalaisten saatavilla. Nyt on hyvä hetki ottaa ne todelliseen hyötykäyttöön, perinteistä puhelinta unohtamatta.
Jos etätyö kerran on tutkitusti tehokkaampi tapa saada työt tehdyksi, niin ehkä kotoa voi vaalia paremmin omia kontaktejaan. Kaveria, naapuria ja tuntematontakin voi jeesata kyräilyn sijaan.
Pölyn ja pöpöjen laskeuduttua talouden rattaat alkavat taas pyöriä. Pörssikurssit kääntyvät nousuun jollain aikavälillä. Mutta löyhtyneiden tai jopa katkenneiden henkilösuhteiden parsiminen kasaan kestää paljon pidempään.
Antti Oksanen
Kommentoi