Suomen talous on kipuamassa vihdoin kasvuun. Samaan aikaan tärkeissä euromaissa valmistaudutaan vaaleihin enemmän tai vähemmän myrskyisissä tunnelmissa. Miten vaalitulokset voivat vaikuttaa meidän talouteemme?
Suomen taloudesta on saatu tänä talvena myönteisiä uutisia. Miltä tulevaisuus näyttää, pääekonomisti ja johtaja Jari Järvinen Lähi-Tapiola Varainhoidosta?
”Ensimmäistä kertaa vuosikausiin nähdään kasvua, ja näkymä on vahvistumassa. Kuluttajien luottamus talouteen on ennätyksellisen vahva, investointihalukkuus on lisääntymässä ja kansainvälinen talous on menossa parempaan suuntaan. Ulkoinen toimintaympäristömme on selvästi parempi kuin vielä vuosi sitten. Suomen taloudella on nyt mahdollisuus päästä hitaalle kasvu-uralle.”
Kovin suuria talouden kasvulukuja ei taida olla odotettavissa?
”Viime vuonna kasvu oli noin 1,6 prosenttia, ja uusimpien lukujen mukaan talous on kasvanut noin 1,3 prosenttia vuoden takaisesta. Luvut tuntuvat pieniltä, mutta ne ovat aika hyviä siihen nähden, mitä Suomen taloudelta voi sen nykyisellä rakenteella odottaa.”
”Vienti on ollut aika vaisua. Suuremmat talouden kasvuluvut edellyttäisivät, että vientiin saataisiin vauhtia.”
Asuntorakentaminen on ollut yksi kasvun vetureista. Onko vaarana, että kiivas rakentaminen johtaa asuntomarkkinoiden kuumenemiseen ja hintojen nousuun?
”Asuntomarkkinoiden tilanne on hyvin erilainen eri puolilla maata. Paikka paikoin tilanne saattaa muodostua haasteelliseksi ja johtaa ylilyönteihin, ja hinnat voivat edelleen nousta.”
Millaisia riskejä Suomen talouskehitykselle on? Miten esimerkiksi tilanne muualla Euroopassa vaikuttaa?
”Riskit ovat nyt poliittisia. Iso juttu ovat etenkin Ranskan toukokuiset presidentinvaalit. Ranska on suuri euromaa. Jos Marine Le Pen (Kansallisen rintaman johtaja) voittaa vaalit ja toteuttaa kansanäänestyksen voidakseen irrottaa Ranskan eurosta, edessä on todellinen rahaliiton happotesti. Mitä olisi rahaliitto ilman isoa euromaata Ranskaa?”
”Ranskan näkymiin liittyy vielä paljon kysymysmerkkejä, mutta joka tapauksessa rahaliiton ja koko EU:n kehitys on taitekohdassa jo Britannian EU-eron brexitinkin takia. Tämä kaikki heijastuu väistämättä myös Suomeen.”
Miten se meille käytännössä heijastuu?
”Epävarmuuden lisääntyminen hillitsee investointihaluja ja kulutusta ja voi johtaa riskilisien kasvuun rahoitusmarkkinoilla. Korkoerot voivat kasvaa ja pitkät korot nousta. Se taas vaikuttaisi kysyntään ja kasvuun.”
”Myöhemmin myös kuluttajien ja yritysten tunnelmia kuvaavat luottamusmittarit alkaisivat ehkä valua huonompiin lukemiin, mistä voisi käynnistyä uusi epävarmuuden kierre. Se puolestaan näkyisi pian talouden kehityksessä, sillä taloudellinen toiminta on ennen kaikkea luottamusta ja uskoa tulevaan.”
Saksalla menee lujaa. Mitä vaikutuksia sillä on meihin? Alkavatko korot nousta Saksan kovan talouskasvun takia?
”Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani, joten on hyvä, että sillä menee lujaa. Onneksi Saksa ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaan. Siksi korko on pysynyt matalana euroalueella. Rahaliiton haaste onkin siinä, että Saksa on vahva, osa euromaista heikkoja, osa siltä väliltä – mikä olisi oikea korkotaso koko rahaliitolle?”
”Saksassa järjestetään syksyllä vaalit. Jos liittokansleriehdokas Martin Schulz (sd.) voittaa, hän aikoo ajaa Saksaan nykyistä elvyttävämpää finanssipolitiikkaa. Koska Saksan talous on jo nyt vahva, elvytys voisi johtaa talouden ylikuumenemiseen Saksassa. Korko pysyisi siitä huolimatta matalana, koska se on rahaliiton jäsenmaiden kollektiivinen päätös.”
Millaisia Suomen taloutta koskettavia vaaroja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin politiikassa on?
”Trump suunnittelee kaupan esteitä Yhdysvaltain rajoille, ja kauppajännitteet maailmalla ovat nyt suuria. Myös Yhdysvaltain sisäpolitiikassa tapahtuu paljon muutoksia. Nämä tuntuvat Suomen talouden näkökulmasta kaukaisilta asioita, mutta ovat meillekin hyvin tärkeitä.”
”Pahinta nykytilanteessa olisi, jos Kiinan ja Yhdysvaltain välille syttyisi kauppasota. Siihen Eurooppa joutuisi väistämättä mukaan. Toistaiseksi Kiina on kuitenkin seuraillut tilannetta kaikessa rauhassa.”
Kun Trump-uutisia ja -tviittejä tulvii päivittäin, onko vaarana, että meiltä jää jotain muuta jostain muualta huomaamatta?
”Sellainen riski on. Nyt kun maailma katsoo Yhdysvaltoihin, Kiinalla on esimerkiksi ollut hyvä mahdollisuus antaa oman valuuttansa kaikessa hiljaisuudessa heikentyä. Se näkyy selvästi renminbin kurssissa suhteessa dollariin.”
”Kun valuutta heikentyy, mahdollisten Yhdysvaltain asettamien tuontitullien merkitys pienenee. Esimerkiksi Meksikon peso heikentyi parissa kuukaudessa suunnilleen saman verran kuin Trumpin Meksikolle ajama tuontitulli. Peson heikkenemisen vuoksi Meksikon ja USA:n keskinäinen kilpailuasetelma pysyy entisellään, vaikka tuontitulli asetettaisiin. Kaupan esteiden asettaminen ei siis ole niin yksinkertaista kuin äkkiseltään voisi kuvitella.”
Miten Suomi voi pärjätä, jos kaupan esteitä lisätään?
”Suomi on pieni avotalous. Meidän etumme olisi, että kauppasopimuksia neuvoteltaessa olisimme osana suurempaa liittoumaa, kuten EU:ta tai koko Eurooppaa. Kahdenkeskiset sopimukset suosivat suuria maita.”
Ulla Simola
