Verohallinto keräsi tänä vuonna kiinteistöveroa lähes 2,1 miljardia euroa, mikä oli 84 miljoonaa euroa (+ 4,2 %) enemmän kuin viime vuonna. Kasvua selittää pääasiassa rakennusten jälleenhankinta-arvojen korotus, joka johtuu rakennuskustannusindeksin noususta.
Kiinteistöveron tuotosta reilu kolmannes tulee Uudellamaalla sijaitsevista kiinteistöistä (34,8 %). Seuraavaksi eniten veroa maksettiin Pirkanmaalla (8,6 %) ja Varsinais-Suomessa (7,6 %). Sen sijaan Pohjois-Karjalan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan osuus kiinteistöveron tuotosta on yhteensä hieman alle 5 prosenttia.
”Uudenmaan verotuottoa selittää ensisijaisesti maapohjan ja rakennusten verotusarvot, jotka ovat selkeästi muuta maata korkeampia. Lukumääräisesti kiinteistöveron piirissä olevista rakennuksista Uudellamaalla sijaitsee noin 13 prosenttia”, ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnosta sanoo tiedotteessa.
Kaikista kiinteistöveron maksajista lukumääräisesti suurin osa on henkilöasiakkaita (92,4 %). Euromääräisesti henkilöasiakkailta kerätty vero muodostaa kuitenkin vain vajaan kolmanneksen (28,7 %) kiinteistöveron kokonaiskertymästä. Osakeyhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt maksavat noin viidenneksen molemmat (20,6 % ja 21,3 %).
Näin kiinteistövero kerätään:
- Kiinteistöveron määrä perustuu kiinteistön sijaintikunnan määräämiin kiinteistöveroprosentteihin sekä kiinteistön edellisen vuoden verotusarvoon.
- Kiinteistövero tilitetään kokonaisuudessaan sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee.
- Kiinteistöveroa ei maksuunpanna, jos asiakaskohtainen veron määrä on alle 10 euroa. Vuonna 2022 kiinteistöveron määrä jää alle maksuunpanon alarajan noin yhdellä prosentilla asiakkaista. Yhteissummaltaan alle 10 euron kiinteistöveroja oli vuonna 2022 yhteensä noin 121 000 euroa.
Tuuli- ja aurinkoivoima toivat tänä vuonna kiinteistöveroa 23 miljoonaa euroa
Tuuli- ja aurinkovoimalat toivat tänä vuonna kiinteistöveroa kunnille 23 miljoonaa euroa. Tämä oli lähes kolmanneksen eli noin viisi miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Pienissä kunnissa voimaloiden tuottama kiinteistövero on merkittävä tulonlähde.
- Vuoteen 2020 verrattuna tuuli- ja aurinkovoimaloiden tuoma kiinteistöveropotti on kasvanut 50 prosenttia
- Vuoteen 2014 verrattuna tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistövero on lähes kymmenkertaistunut.
Esimerkiksi pohjoispohjalaiseen Simon kuntaan uusiutuvaa energiaa tuottavat voimalat toivat kaksi kolmannesta kaikista kiinteistöverotuloista.
Vaikka veron määrä on tasaisessa kasvussa, valtakunnallisesti tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kiinteistöveron kokonaismäärästä on vain 1,1 prosenttia.
Kunnat, joissa voimaloiden osuus kiinteistöverosta on suurin:
| Simo | 67 % |
| Pyhäntä | 58,10 % |
| Merijärvi | 49,50 % |
| Isojoki | 49,10 % |
| Alavieska | 45,80 % |
| Pyhäjoki | 45,10 % |
| Jämijärvi | 42,40 % |
| Kannus | 33,9 % |
| Perho | 32,60 % |
| Karvia | 31 % |
| Kalajoki | 30,90 % |
| Marttila | 29,10 % |
| Kristiinankaupunki | 29 % |
| Siikajoki | 27,80 % |
| Hyrynsalmi | 27,50 % |
| Haapajärvi | 25,30 % |
| Ii | 24,8 % |
| Siikainen | 24,30 % |
| Luhanka | 22,70 % |
| Närpiö | 21,20 % |
| Eckerö | 20,10 % |
Tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöverotus:
- Tuuli- ja aurinkovoimalaitokset käsitellään verotuksessa samalla rakennustyypillä, joten niitä ei voida tilastoissa eritellä.
- Kuten muistakin rakennuksista ja rakennelmista, tuuli- ja aurinkovoimaloista aletaan maksaa kiinteistöveroa heti, kun rakennustyöt on aloitettu.
- Tuulivoimalan jälleenhankinta-arvoksi katsotaan 75 prosenttia sen tornin (perustusten, rungon ja konehuoneen) rakennuskustannuksista. Aurinkovoimalan jälleenhankinta-arvo perustuu perustusten ja tukirakenteiden rakennuskustannuksiin.
- Keskeneräisen voimalan verotusarvo kunakin verovuonna on sen valmiusastetta vastaava osuus jälleenhankinta-arvosta. Valmiusaste määräytyy verovuotta edeltävän vuoden lopun tilanteen mukaan.
- Kun voimala valmistuu, valmistumisvuotta seuraavasta verovuodesta alkaen sen jälleenhankinta-arvosta tehdään vuotuiset ikäalennukset, jotka tuuli- ja aurinkovoimaloilla ovat 2,5 prosenttia. Käytössä olevan voimalan arvoksi katsotaan kuitenkin aina vähintään 40 prosenttia sen jälleenhankinta-arvosta.
Minna Petäinen
