Vuodenvaihteen veromuutokset eivät ole herättäneet samanlaista keskustelua kuin vuotta aiemmin. Eikä ihmekään, sillä yleisiä muutoksia on luvassa vähemmän kuin hallituksen ensimmäisenä verovuonna. Lisäksi mediatilaa tältä aina mielenkiintoiselta aiheelta on saattanut viedä vielä akuutimpi pandemia.
Sanna Marinin hallitus ei ole toteuttamassa ansiotuloverotuksen ensi vuodelle mitään yleistä kevennystä, saati kiristystä.
Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloverotukseen tehdään ns. ”indeksitarkistukset”. Progression takia tuloveroprosentti nousisi ilman näitä tarkistuksia joka vuosi nimellisen yleisen ansiotason nousun johdosta, mikä söisi ostovoimaa. Tarkistus tehdään vuodelle 2021 arvioidun 2,5 prosentin ansiotason nousun perusteella.
Pientä kiristystä palkansaajien verorasitukseen tuo silti sosiaalivakuutusmaksujen nousu. Kun kilpailukykysopimus ei enää siirrä enempää maksutaakkaa työnantajilta työntekijöille, nyt sosiaalivakuutusmaksut kiristyvät ainakin osittain koronasta johtuen.
Palkansaajien verovähenteiset työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu nousevat yhteensä 0,33 prosenttiyksikköä.
Työeläkevakuutusmaksu ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu pysyvät taasen ennallaan.
Verotusta voi myös kiristää merkittävämmin oman kotikunnan päätös nostaa kunnallisveroprosenttia. Ensi vuodelle onneksi ennätyksellisen harva, 39 kuntaa, nosti veroprosenttia. Tuloveroprosenttiaan laski neljä kuntaa. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee kuitenkin 0,06 prosenttiyksikköä.
Kaiken kaikkiaan nämä verot ja maksut vievät palkansaajan tuloista keskimääräisesti noin 0,2–0,3 prosenttiyksikköä aiempaa enemmän ansioiden noustessa tuon ennustetun 2,5 prosentin mukaan. Keskituloiselle noin 3 500 euroa ansaitsevalle palkansaajalle tämä merkitsee rahassa reilua 100 euroa vuodessa enemmän veroihin kuin veroprosentin pysyessä ennallaan.
Kun inflaation ennustetaan pysyvän hyvin maltillisena prosentin tuntumassa, palkansaajan ostovoima kasvaisi prosentin verran pienestä verotuksen kiristymisestä huolimatta. Ansiotaso- ja inflaatioennusteisiin liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta näinä poikkeuksellisina aikoina.
Eläkkeensaajien verotukseen on luvassa muutoksia vielä vähemmän kuin palkansaajien, koska eläkkeistä perittävissä sosiaalivakuutusmaksuissa ei tapahdu muutoksia.
Myöskään eläkkeensaajan tulot eivät kasva erityisemmin, sillä kansan- ja takuueläke nousevat 0,4 prosenttia sekä työeläke 0,5 prosenttia indeksitarkistusten myötä.
Ansiotuloverotuksen ”indeksitarkistukset” vaikuttavat myös eläkkeensaajien verotukseen. Kun lisäksi eläketulovähennykset on sidottu kansaneläkkeen määrään, eläkkeensaajien veroprosentti ei nouse, vaikka tulot nousisivat eläkeindeksien tarkistusten myötä.
Toki, jos sattuu asumaan jossakin niistä 39 kunnassa, missä kunnallisveroprosentti nousee, kunnallisveroa maksavan eläkkeensaajankin verotus kiristyy.
Kokonaiseläke 2020 €/kk |
Kokonaiseläke 2021 €/kk |
Veroaste 2020 | Veroaste 2021 | Veroasteen muutos, %-yks. |
835 | 838 | 0,0 % | 0,0 % | 0,0 % |
979 | 984 | 0,6 % | 0,5 % | -0,1 % |
1 267 | 1 273 | 10,0 % | 9,9 % | -0,1 % |
1 713 | 1 722 | 18,7 % | 18,7 % | 0,0 % |
2 284 | 2 296 | 24,5 % | 24,6 % | 0,1 % |
2 854 | 2 870 | 27,2 % | 27,3 % | 0,1 % |
5 138 | 5 166 | 36,3 % | 36,2 % | -0,1 % |
*Huomioitu eläkkeiden indeksi- ja tasokorotukset sekä veromuutokset (ml. keskimääräisen kunnallisveroprosentin nousu)
Kuluttajien ostovoimaan vaikuttaa ensi vuonna myös valmisteverojen muutokset. Alkoholi- ja tupakkaverojen korotuksista koitunee lisälaskua kulutuksen mukaan. Lisäksi öljyllä tai kaukolämmöllä kotiaan lämmittäville tulee lisää veroa maksettavaksi energiaverojen korotusten myötä.
Mikael Kirkko-Jaakkola