Vuosi 2022 jää historiankirjoihin paitsi Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyssodasta, myös historiallisen korkeasta inflaatiosta. Molemmilla on ollut vaikutuksensa Suomen lainsäädännössä ja verotuksessa tehtyihin ratkaisuihin sekä siihen, millaisessa taloudellisessa tilanteessa siirrymme vuoteen 2023.
Kun vuosia 2020 ja 2021 leimasivat koronatilanne ja sen helpottamiseksi säädetyt lait, on hallitus saanut vuonna 2022 kääriä hihat taklatakseen erityisesti energian hinnan nousun aiheuttamia ongelmia yksityistaloudessa.
Osittain koronan ja Ukrainan sodan, osittain lähestyvien eduskuntavaalien aiheuttamien jännitteiden vuoksi hallituksen sopimien monien lakihankkeiden valmistelu takkusi syksyllä 2022. Lopulta osa hankkeista kaatui, eikä esityksiä eduskunnalle annettu.
Suunnitelluista veromuutoksista valmistelun asteelle jäivät ainakin kiinteistöverolain arvostamisuudistus, arvonnousuvero ja taloudellista työnantajaa koskeva sääntely sekä ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoitusten aiempaa laajempi verotus Suomessa. Sen sijaan yritysten TKI-investointien lisävähennystä koskeva esitys on edennyt eduskunnan käsittelyyn 142 kansanedustajan allekirjoittaman lakialoitteen ansiosta, vaikka hallituksessa ei yksimielisyyttä esityksen antamiseen ollut.
Jo aiemmin oli päätetty luopua ulkomaisille rahastoille ja muille osinkoveroista vapautetuille yhteisöille suunnitellun lähdeveron säätämisestä.
Näistä kariutuneista hankkeista huolimatta valtiovarainministeriössä on pitänyt kiirettä ja monta lakimuutosta on hallituskauden aikana saatu maaliin. Edellisinä vuosina voimaan tulleita muutoksia on käsitelty aiemmissa Taloustaito Ekstra -lehdissä.
Yritysten ja henkilöiden verotus on säilynyt kuluneella hallituskaudella kutakuinkin ennallaan ilman merkittäviä kiristyksiä tai huojennuksia. Kevään eduskuntavaalien jälkeen alkava uusi hallituskausi ei näytä yhtä ruusuiselta. Suomen velkaantumisen taittamiseksi tullaan varmasti tarvitsemaan ratkaisuja myös verotuksessa.
Valtiovarainministeriön joulukuun alussa julkaisemassa virkamiespuheenvuorossa tarkastellaan tulevan vaalikauden näkymiä, ongelmia sekä mahdollisuuksia. Ministeriön mukaan julkista taloutta on tarve kohentaa vähintään 9 miljardilla eurolla seuraavien kahden eduskuntavaalikauden aikana.
Tämän rahoitusvajeen kuromiseen tarvitaan VM:n arvion mukaan rakenteellisten uudistusten lisäksi sekä meno- että tulosopeutusta eli veronkirityksiä. Verotus Suomessa on kuitenkin jo nykyisellään kansainvälisesti vertailtuna ankaraa, erityisesti ansiotuloverotuksessa. Työn verotukseen ei kiristyksiä ennakoidakaan.
VM:n puheenvuorossa mahdollisina verotuksen muutoskohteina on mainittu muun muassa osinkoverotuksen uudistaminen ja alennettujen arvonlisäverokantojen korotus tai poisto. Tulevien eduskuntavaalien tulos ratkaisee pitkälti sen, millaiset toimet Suomen julkisen talouden vahvistamiseksi valitaan.
Ansiotulojen verotus säilyy liki ennallaan
Vuodenvaihde ei tuo merkittäviä muutoksia ansiotulojen verorasitukseen. Palkan- ja eläkkeensaajan verotukseen ei ole tulossa vuonna 2023 erityisiä verojen kokonaismäärään vaikuttavia muutoksia.
Ansiotuloverotukseen tehdään lähinnä ansiotason nousua vastaavat niin sanotut indeksitarkistukset, joiden tarkoituksena on estää se, ettei ansiotason nousu nostaisi tuloveroprosenttia.
Kuvan ja taulukon oletukset: keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit, palkansaaja alle 53 v., ei erikseen haettavia vähennyksiä, ei muita ansiotuloja kuin joko palkkaa tai eläkettä.
Iäkkäämpien työssäkäyntiä kannustetaan siten, että verosta tehtävään työtulovähennykseen tehdään ikäperusteinen korotus 60 vuotta täyttäneille. Vähennyksen saa palkka- ja yrittäjätulojen perusteella. Verot alenevat 200–600 euroa verovelvollisen iästä riippuen. Invalidivähennys poistuu osana sote-uudistukseen liittyviä veromuutoksia.
Tavallisen palkan- ja eläkkeensaajan näkökulmasta merkittävin verotuksen muuos liittyy vuonna 2023 siihen, kenelle verot maksetaan. Kuten Mikael Kirkko-Jaakkolan jutusta* selviää, vuoden 2023 alussa voimaantuleva sote-uudistus näkyy vahvasti myös verotuksessa. Vaikutus yksittäisen veronmaksajan kokonaisveroprosenttiin on kuitenkin kovin vähäinen.
Aiempaa suurempi osa veroista maksetaan ensi vuodesta alkaen valtiolle, joka huolehtii uusien sote-alueiden rahoituksesta. Uudistuksen yhteydessä myös valtion- ja kunnallisverotuksen veropohjat yhdistetään siten, että tulosta tehtävät vähennykset myönnetään jatkossa samoin perustein ja samansuuruisina sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa. Muutos koskee eläketulovähennystä, perusvähennystä, ansiotulovähennystä sekä opintorahavähennystä.
Ajankohtainen maailmantilanne vaikuttaa myös verotukseen. Sähkön hinnannousuun liittyvänä tukena verotuksessa otetaan käyttöön kotitalousvähennyksenä myönnettävä sähkövähennys.
Lisäksi sähköenergian ja joukkoliikenteen lippujen arvonlisävero alenee määräajaksi.
- Kuluttajien kohonneiden sähkökustannusten tasaamiseksi sähköenergia myydään väliaikaisesti 1.12.2022–30.4.2023 alennetulla10 prosentin arvonlisäverolla normaalin 24 prosentin sijasta. Alennus eikoske sähkön siirtohintaan ja sähköveroon kohdistuvaa arvonlisäveroa.
-
Kotitalouksien ostovoiman parantamiseksi kotimaan henkilökuljetukset ovat määräaikaisesti 1.1.–30.4.2023 arvonlisäverottomia. Normaalisti henkilöliikenteen matkalipuista maksetaan 10 prosentin arvonlisävero. Väliaikaista verottomuutta sovelletaan kaikkiin kotimaassa tapahtuviin henkilökuljetuspalveluihin, kuten esimerkiksi juna-, linja-auto-, taksi-, lentokone- ja laivakuljetuksiin.
Polttoainehintojen vuoksi vuoden 2022 aikana säädettyä korotettua matkakuluvähennystä asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin jatketaan myös vuodelle 2023. Oman auton käytön mukaan myönnettävän matkakuluvähennyksen määrä on vuonna 2023 0,30 euroa kilometriltä ja vähennyksen enimmäismäärä 8 500 euroa.
Kohonneista hinnoista johtuen myös esimerkiksi vapaan autoedun verotusarvoon tulee historiallisen suuri korotus. Toisaalta myös verovapaat päivärahat ja kilometrikorvaukset nousevat.
Tieteellisen, taiteellisen ja yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi saadut palkinnot eli tunnustuspalkinnot ovat vuodesta 2023 alkaen kokonaan verovapaita. Tunnustuspalkinnot ovat olleet veronalaisia siltä osin, kun niiden määrä on ylittänyt valtion taiteilija-apurahan määrän. Erillisestä hakemuksesta tunnustuspalkinnot on voitu katsoa kokonaan verovapaiksi.
Korkovähennys historiaan
Yksi asuntovelallisten kukkaroa vuoden 2022 lopulla rokottanut tekijä on ollut asuntolainojen nousseet korot. Lainamarginaalin kanssa ajantasaiset asuntolainojen kokonaiskorot ylittävät jo selvästi kolme prosenttia. Merkillepantava muutos pääomatulojen verotuksessa onkin asuntolainan korkovähennysoikeuden poistuminen.
Asuntolainan korkovähennystä on asteittain leikattu vuodesta 2012 alkaen ja ensi vuonna viimeinenkin viiden prosentin vähennysoikeus poistuu. Tämä tarkoittaa, että korkovähennys ei ole liudentamassa nousevien korkomenojen vaikutusta asuntovelallisten talouteen.
Vaikka korkovähennyksellä on viime vuosina ollut pieni merkitys, sattuu viimeistenkin rippeiden poistuminen juuri aikaan, jolloin korot ovat nousseet ja saattavat nousta edelleen.
Jos korkojen poikkeuksellinen nousu jatkuu, on seuraavalla hallituksella syytä olla valmius tarvittaessa palauttaa asuntovelan korkovähennysoikeus verotukseen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vuokrakäytössä olevan sijoitusasunnon hankintaan otetun lainan korot ovat edelleen täysimääräisesti vähennettävissä pääomatuloista.
Muita muutoksia pääomatulojen verotuksessa ei vuoden 2023 alussa tapahdu.
MITEN PALKAN JA ELÄKKEEN VEROTUS MUUTTUU 2023? Lue *juttu Taloustaidon verkkosivuilta 2.1.2023 tai näköislehdestä jo tänään.
Kiinteistöverouudistusta ei tullut
Kiinteistöverouudistusta on valmisteltu vuodesta 2012 alkaen. Hankkeen taustalla on ajatus, että nykyiset verotusarvot ovat jääneet jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä ja että ne eivät huomioi riittävästi esimerkiksi alueellisia hintaeroja.
Kiinteistöverouudistusta koskeva hallituksen esityksen luonnos oli lausuntokierroksella keväällä. Kritiikkiä saivat erityisesti esityksen vaikutusarviot – niiden perusteella oli mahdotonta arvioida uudistusesityksen vaikutuksia yksittäisille kiinteistöille ja kiinteistönomistajille sekä uudistuksen tavoitteiden toteutumista.
Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa on todettu, ettei kiinteistöverouudistus saisi johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa. Luonnostellussa muodossa näin kuitenkin todennäköisesti olisi käynyt.
Sote-uudistuksen voimaantulo vuoden 2023 alussa ja vuoden 2022 aikana dramaattisesti nousseet asumisen kustannukset johtivatkin siihen, että uudistusta päätettiin jälleen kerran lykätä seuraavalle vaalikaudelle. Uudistuksen mahdollinen toteuttaminen ja pitkälle valmistellun esityksen jatkoviilaus tai perusteellisempi mylläys jää nyt seuraavan hallituksen harteille.
Hallituksen teettämät selvitykset eivät edenneet
Hallitus päätti syksyn 2021 budjettiriihessä selvittää, miten kotitalousvähennystä voitaisiin laajentaa myös muihin kuin energiaremontteihin sekä taloyhtiön teettämiin remontteihin. Maaliskuussa 2022 valmistuneen valtiovarainministeriön selvityksen mukaan kotitalousvähennyksen korottamiseen vain tiettyjen energiaremonttien kohdalla sisältyy sen verran suuria ongelmia, etteivät laajennukset olisi toteuttamiskelpoisia. Selvityksessä katsottiin niin ikään, ettei kotitalousvähennys sovellu asunto-osakeyhtiöiden remonttien tukimuodoksi.
Myös negatiivisen tuloveron käyttöönottoa ja työtulotukea koskevan kokeilun aloittamista selvittämään asetettu työryhmä julkaisi selvityksensä kesäkuussa 2022. Työryhmän näkemys oli, ettei työtulotuki olisi tehokas tapa parantaa työllisyyttä eikä vuositason verotukseen liitetty tuki soveltuisi perusturvan luonteiseen etuuteen. Muutoksia ei tältä osin ole näköpiirissä.
Myös kulttuuri- ja liikuntasetelien käyttöalan laajentamista muuhun harrastus- ja virkistystoimintaan selviteltiin. Keväällä 2022 valmistuneessa selvityksessä ei pidetty tarkoituksenmukaisena verovapauden laajentamista kaikkeen virkistys- ja harrastustoimintaan.
Sen sijaan selvityksessä arvioitiin, että liikunnan määritelmää laissa olisi syytä laajentaa. Tavanomaista liikuntatoimintaa ei ole laissa tai sen esitöissä määritelty, minkä vuoksi edun piiriin kuuluvat lajit ja aktiviteetit ovat eläneet verohallinnon tulkintakäytäntöjen mukaan. Samassa selvityksessä valtiovarainministeriö katsoi myös, ettei erillistä sääntelyä koulutussetelistä tarvita, sillä työnantajan kustantama koulutus on jo nykyisellään hyvin laajasti verovapaata. Seuraavan hallituksen tehtäväksi jää pohtia, mitä sääntelylle tehdään.
Nykyisen hallituksen agendalla on ollut myös asuntosijoittajien pääomavastikkeiden verovähennysoikeuden rajaaminen. Asiaa on selvitetty valtionvarainministeriössä kahdessa osassa. Viimeksi selvitettiin sitä, voitaisiinko vähennysoikeus poistaa vain uudisrakentamiseen liittyviltä pääomavastikkeilta. Mitään esitystä veromuutoksista ei ole tehty, joten asuntosijoittajien verotus ei kiristy vuonna 2023.
Sen sijaan uusien taloyhtiöiden velka-astetta pyritään saamaan kuriin rajoittamalla uudisrakentamisen yhteydessä taloyhtiöiden luoton määrä enintään 60 prosenttiin uusien myytävien asunto-osakkeiden velattomasta hinnasta.
YRITYSVEROTUKSEN VEROPOHJAA TIIVISTETÄÄN EDELLEEN | Yritysten verotuksessa ei tapahdu perustavanlaatuisia muutoksia, eikä osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen verokanta vuodenvaihteessa muutu. Lue juttu Taloustaidon verkkosivuilta 4.1.2023 tai näköislehdestä jo tänään.
Kati Malinen
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiainjohtaja
