veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Tekoäly saattaa hoitaa eläkesäästöjäsi

Tekoäly saattaa hoitaa eläkesäästöjäsi
11.10.2018

Uusi teknologia runttaa varainhoitobisnestä ja arvopaperimarkkinoita uuteen muottiin. Mitä siitä seuraa?

Maailman suuret sijoittajat ovat häkellyttävän yksimielisiä siitä, että varainhoitoalaa odottaa lähivuosina toimintatapojen raju muutos.

Sitä ennakoi 79 prosenttia yhteisösijoittajista, jotka tänä syksynä osallistuivat varainhoitojätti Fidelity Internationalin kyselyyn (Fidelity Global Institutional Investor Survey 2018). Eurooppalaisten sijoittajien disruptiousko, usko suureen murrokseen, on vielä yleisempää. Heistä 94 prosenttia pitää todennäköisenä, että rakenneremontti tapahtuu vuoteen 2025 mennessä.

Muutoksen ajureita ovat sijoittajien mielestä ne tavalliset: uusi teknologia ja tekoäly.

Yhteisösijoittajat aikovat antaa tekoälyn huoleksi esimerkiksi salkkujen tuoton ja riskien analysoinnin. Siltä sujuu myös sijoittajan tavoitteisiin nähden optimaalisen allokaation määrittely. Allokaatiolla tarkoitetaan sijoitusten jakamista eri omaisuuslajeihin kuten korkoihin ja osakkeisiin.

Selvitykseen osallistui 905 yhteisösijoittajaa 25 maasta. Heidän vastuullaan on yhteensä 29 biljoonan dollarin sijoitukset. Eläkevarojen sijoittajia oli vastaajista 45 prosenttia.

Varteenotettava joukko siis. Mitään takeita ei kuitenkaan ole siitä, etteivätkö hekin olisi sortuneet ajattelemaan, kuten ihmiset yleensäkin: yliarvioimaan muutoksen lyhyen ajan vaikutuksia ja aliarvioidaan sen pitkän ajan seurauksia.

Pienemmät kulut, paremmat tehot

Jos varainhoidon kulut putoavat uuden teknologian ansiosta, siitä kiittävät meillä ainakin eläkemaksujen maksajat ja rahastosijoittajat. Jälkimmäiset tosin vain siinä tapauksessa, kilpailu pakottaa rahastoyhtiöt siirtämään hyödyn tai edes osan siitä asiakkailleen.

Toiveita nostattaa arvopapereiden välityksessä käyty hintakisa. Ensin nettivälittäjät pakottivat kivijalkapankit pudottamaan palkkioita, joita ne perivät suomalaisten osakkeiden kaupasta. Sen jälkeen putosivat ulkomaisten osakkeiden välityspalkkiot. Nyt näkyy merkkejä siitä, että myös sijoittaja-asiakkaiden valuuttakaupan katteista tingitään.

Voi olla, että arvopaperimarkkinoiden toimintakin tehostuu. Siihen uskoo Fidelityn tutkimukseen osallistuneista sijoittajista 62 prosenttia. Päinvastaista mieltä on vastaajista kymmenen 10 prosenttia.

Tehokkuutta saattavat sijoittajien näkemyksen mukaan parantaa algoritmien ohjaama hypernopea kaupankäynti sekä pitkälle kehittyneet kvantitatiiviset sijoitusstrategiat. Markkinoiden tehokkuus tarkoittaa, että uusi tieto vaikuttaa osakekursseihin välittömästi. Jos näin on, osakekaupoille mielivä sijoittaja voi luottaa siihen, että hintoihin on leivottu kaikki markkinoilla oleva tieto.

Keskimääräistä tuottoa tavoitteleva indeksisijoittaja voi siis edelleen ottaa rennosti ja luottaa siihen, että hinnat ovat kohdillaan. Aktiivinen sijoittaja taas on entistä kovemman haasteen edessä, jos janoaa keskimääräistä parempaa tuottoa. Sen saadakseen hänen pitää huomata tai oivaltaa jotakin sellaista, mikä ei vielä ole markkinoilla tiedossa.

Ei ole sattumaa, että aktiivisesti hoidetut rahastot pärjäävät usein parhaiten markkinoilla, joilla on vähiten tungosta.

Monet yhteisösijoittajat käyttävät sekä aktiivista että passiivista strategiaa. Indeksirahastoilla otetaan markkinanäkemystä ja aktiivisesti hoidetuilla rahastoilla ostetaan osakepoimintaosaamista. Kiinnostavaa on, ettei perinteikäs osakepoimija Fidelitykään enää usko pärjäävänsä yhden jalan taktiikalla. Se on tänä vuonna lanseerannut useamman indeksirahaston.

Helena Ranta-aho

 

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.