KARON PÖRSSI Sijoita, älä spekuloi! Se on yksi ensimmäisistä opeista, joka opetetaan sijoituskirjoissa. Ei pidä tavoitella lyhyen aikavälin arvonnousua vaan sijoittaa rahansa yhtiöön – liiketoimintaan –, joka tuottaa keskimääräistä paremmin pitkällä aikavälillä.
Muu on spekulointia ja tyhmää.
Oikein. Väärin.
Muu todellakin on spekulointia muttei välttämättä tyhmää.
Sijoittaminen ja spekulointi
Sijoittamisen ja spekuloinnin määrittely on sanasemantiikkaa mutta ei lainkaan merkityksetöntä.
Kielitoimiston sanakirja antaa "sijoittaa"-sanalle viisi merkitystä. Talouspalstan lukijan kannalta niistä kiinnostavin on numero viisi: "käyttää rahaa taloudellisen hyötymisen toivossa esim. arvopaperien t. arvoesineiden ostamiseen, osuuden t. omistusoikeuden hankkimiseen jssak yrityksessä tms., investoida. Sijoittaa pääomaa jhk yritykseen".
Tämä määritelmä pitää sisällään myös sen, mitä sijoituskielellä kutsutaan spekuloinniksi. Mitä spekulointi siis on? Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanalla "spekuloida" on kaksi merkitystä: 1. järkeillä, mietiskellä; laskelmoida. 2. keinotella". Jälkimmäisestä annetaan käyttöesimerkiksi "spekuloida osakkeilla".
Vakiintuneessa talouskielenkäytössä spekuloinnilla tarkoitetaan lyhytjänteistä peliä, aavistelua siitä, että jokin osakkeen tai jonkin muun sijoituskohteen hinta nousee jostakin syystä, yleensä mielellään melko pian.
Raffinoidummin käsitettynä sijoittaminen taas tarkoittaa sellaisen sijoituskohteen ostamista, jonka arvon sijoittaja uskoo kohoavan pitkällä aikavälillä. Jos arvo kohoaa, kohonnee hintakin.
Olennainen on kahtiajako arvoon ja hintaan: hinta on se, mikä pörssisivuilla lukee, eli se, minkä hinnan kohteella viimeksi kauppaa käyneet kanssaihmiset (tai robotit) ovat tällä hetkellä valmiit maksamaan kohteen arvosta.
SSH napsahti näpeille
Malliesimerkki spekuloinnista nähtiin muutama viikko sitten SSH Communications Secutityn osakkeella. Oli tiedossa, että englantilainen oikeusistuin antaisi päätöksensä patenttikiistassa. SSH:n mielestä Sony loukkasi sen patenttia, ja oletettavaa olisi, että jos Sony todettaisiin syylliseksi ja se velvoitettaisiin korvaamaan SSH:lle rahaa, suoraan tulokseen satava korvaussumma voisi nostaa SSH:n kurssia tuntuvasti.
Ne, jotka uskoivat tähän, ostivat SSH:n osaketta. Maanantaina 10. lokakuuta SSH:n osakkeen vaihto oli poikkeuksellisen suurta. Yhtiön osakekurssi kävi parhaimmillaan 4,20 eurossa.
Oikeus katsoi Sonyn loukkaavan patenttia mutta katsoi patentin mitättömäksi. Ei korvauksia. Ei pikavoittoa.
Kaiken lisäksi oikeuden päätöksestä tiedottamisen jälkeen SSH alensi arviotaan liikevaihtonsa kasvusta. Aiemmin yhtiö oli arvioinut liikevaihtonsa kasvavan "merkittävästi", kun uuden arvion mukaan se vain kasvaisi ilman tehostavaa attribuuttia.
Osakekurssi putosi pilvilinnoistaan. Päivän alimmaksi kurssiksi noteerattiin 2,75 euroa. Pudotusta päivän huipulta 35 prosenttia.
Myöhemmin myös saksalainen tuomioistuin päätti, ettei SSH:lle tule Sonylta korvausrahaa. Tällä hetkellä SSH:n osake noteerataan 2,30–2,40 euron tienoilla.
Ajoittaminenkin on spekulointia
Lievempi esimerkki spekuloinnista on ostojen ajoittaminen. Sorruin siihen viime viikolla.
Olen miettinyt Nokian osakkeen lisäostoja. Viime viikolla ennen Nokian osavuosikatsausta osakekurssi laski. Taustalla olivat Ericssonin kehno tulos, joka oli sysännyt jo aiemmin Nokian kurssin alamäkeen.
Osavuosikatsauksen jälkeen tiedossa olisi enemmän faktoja, ja osavuosikatsauksen myötä kurssi luultavasti reagoisi tavallista voimakkaammin. Toisaalta on tiedossa, että markkinat eivät pidä epävarmuudesta. Kun tietoa on, riski mielletään pienemmäksi. Siksi kaiken järjen ja jonkin tutkimuksenkin mukaan osakekurssit keskimäärin nousevat tulosjulkistuspäivänä.
Ajattelin, että yhtä hyvin voisin ostaa osaketta pari päivää ennen osavuosikatsausta.
Huonosti kävi. Markkinat pelästyivät Nokian tulevaisuudennäkymiä, joiden ei minun mielestäni pitänyt olla mikään yllätys markkinoille. Osakekurssi lähti ikävään luisuun.
Myös Graham spekuloi
Olinko tyhmä? Käyttäytyivätkö SSH:ta tuomion julkistamisen alla ostaneet hölmösti?
Mahdollisesti, mutta ei välttämättä.
Sijoittaminen ja spekulointi ovat eri asioita, mutta se ei tarkoita, että toinen olisi aina järkevää ja toinen aina tyhmää. On vaarallista luulla spekulointia sijoittamiseksi, mutta jos toiminnat pitää kirkkaasti erillään mielessään, kumpikin voi olla fiksua.
Tätä mieltä on jopa arvosijoittamisen isä Benjamin Graham, joka tunnetaan varovaisena ja ostohetken arvostustasoa korostavana miehenä, jonka kuuluisin käsite on "turvamarginaali". Hän on myös tehnyt erottelun sijoittamisen ja spekulaation välille.
Matemaattislähtöisen Grahamin ajattelutapaan spekulointi sopii itse asiassa täysin saumattomasti. Graham arvioi, mikä voisi olla suotuisan lopputuloksen vaikutus ja mikä on sen todennäköisyys. Entä jos lopputulos on huono?
Arvioidensa perusteella Graham laskee (tai laskisi, hänhän kuoli jo neljäkymmentä vuotta sitten; sitä paitsi tämä on tulkintaani hänen The Intelligent Investor -teoksestaan) todennäköisyyspainotetun lopputuloksen.
Jos osakkeen kurssi todennäköisyyskorjatusti on tapahtuman jälkeen selvästi nykyistä korkeampi, sitä kannattaa ostaa, siis spekuloida mahdollisuuden toteutumisella. Tällaista pohdintaa voi joutua tekemään esimerkiksi yrityskauppatilanteessa, jossa ostettavan yhtiön osaketta on tarjolla pörssissä lunastustarjousta alhaisempaan hintaan.
Grahamille olennaista on kaksi asiaa. Ensinnäkin spekuloinnissakin pitää muistaa turvamarginaali. Todennäköisyyskorjatun kurssimuutoksen täytyy olla suurempi kuin vaadittava turvamarginaali.
Toiseksi uhkapeliin ei kannata laittaa järin suurta rahasummaa, koska epäsuotuisankin lopputuloksen todennäköisyys on olemassa, usein se on jopa melkoinen. Grahamilaisittain toimiva spekulantti tekee useita kriteerit täyttäviä pelejä, ikään kuin lyö monta kertaa vetoa. Jos hän on laskelmissaan pätevä, useiden vedonlyöntien keskitulos on plussalla.
Järkevää ja järkeä vaativaa
Spekuloinnissa voi olla järkeä. Toisaalta juuri järkeä spekulointiin vaaditaan.
Tutkimukset tosin muistuttavat, että inhimillisten piirteidensä vuoksi ihmisillä on tapana epäonnistua spekuloinnissa. Toiseksi jokainen kaupankäyntikulu on taattua tappiota.
Tutkimustulokset eivät kuitenkaan todista spekulointia pätemättömäksi. Ne vain muistuttavat, kuinka vaikeaa spekulantin on onnistua. Tarvitaan taitavaa arviointia ja tuhtia turvamarginaalia.
Viikon trio: SSH:n herrat
SSH:ta hallitsee sen perustaja ja toimitusjohtajaksi ties monennen kerran palannut Tatu Ylönen. Ylönen omistaa SSH:ta sekä suoraan (41,50 %) että Clausal Computingin (11,08 %) kautta. Gaselli Capital on Sauli Kiurun yhtiö.
Tatu Ylösen suoraan omistamien SSH-osakkeiden arvo on noin 33,7 miljoonaa euroa.
| Omistaja | Omistusosuus |
| Tatu Ylönen + Clausal C. | 52,58 % |
| Juha Mikkonen | 7,04 % |
| Gaselli Capital | 3,04 % |
Lähde: SSH:n omistustiedot. Tilanne 30.9.2016.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
