KARON PÖRSSI Ikuisuussijoittajan osakkeesta saamat tulot ovat yhtiön tulevaisuudessa maksamat osingot ja muut voitonjaot. Osakkeen nykyinen hinta on sijoittajien näkemys siitä, minkä arvoisia yhtiön tulevat osingot ovat nykyhetkessä.
Osingot ovat aivan keskeinen osa sijoittamista. Siksi osinkojen käyttäminen sijoitusstrategian pohjana on perusteltua.
Osinkosijoittamista voi harjoittaa mekaanisesti valitsemalla salkkuun korkeimman osinkotuoton yhtiöitä. Tämä strategian tunnetuin toteutus on Dogs of the Dow, jossa salkku koostetaan vuodenvaihteessa niistä kymmenestä Dow Jones Industrial Averagen osakkeesta, joiden osinkotuotto on sillä hetkellä korkein. Seuraavassa vuodenvaihteessa salkku muodostetaan uudelleen senhetkisten osinkotuottojen perusteella.
Vuodenvaihteesta 1999–2000 viime vuodenvaihteeseen Dogs of the Dow on tuottanut – osingot uudelleensijoitettuna – keskimäärin 8,6 prosenttia vuodessa, kun koko DJIA:n tuotto on ollut 6,9 ja S&P 500 -indeksin 6,2 prosenttia.
Vaikka Dogs of the Dow’n tuottohistoria näyttää hyvältä, salkun täyttäminen niillä osakkeilla, jotka antavat viime keväänä maksettujen tai ensi keväälle ennustettujen osinkojen perusteella parhaan osinkotuoton, ei kuitenkaan välttämättä johda ylituottoihin osakemarkkinoilla. Tällöin salkkuun nimittäin kasautuu auringonlaskun aloilla toimivia yhtiöitä, jotka eivät keksi rahoilleen muuta käyttöä kuin jakaa ne omistajille.
Haussa kasvavat osingot
Suomessa Dividend House on nimeään myöten erikoistunut osinkosijoittamiseen. Yhtiön toimitusjohtaja Risto Päivänsalo tarkentaa osinkoyhtiön tarkoittavan heille yhtiötä, joka pystyy kasvattamaan osinkoja mahdollisimman varmasti tulevina vuosina.
”Osinkojen kasvu ja osinkojen varmuus ovat siten meille ensi kevään korkeaa osinkoprosenttia tärkeämpiä tekijöitä. Sijoitamme pitkäjänteisesti laadukkaisiin osingonmaksajiin.”
Miksi uskotte edustamanne sijoitustavan tuottavan keskimääräistä paremmin pitkällä aikavälillä?
”Suurimmat tuottoerot tehdään silloin, kun markkinat laskevat voimakkaasti. Silloin kasvavat ja kasvavaa osinkoa maksavat yhtiöt, joiden omapääoma tuottaa hyvin ja joiden tase on kunnossa, laskevat yleensä vähemmän, koska niissä on vähemmän riskiä”, Päivänsalo selvittää.
Kääntöpuolena on se, että markkinoiden noustessa ne usein myös nousevat vähemmän – tuollaiset yhtiöt eivät usein käytä niin paljon velkavipua, ja yhtiövalikoima painottuu defensiivisiin yhtiöihin.
”Silloin erot ovat kuitenkin pienemmät kuin laskumarkkinassa. Kun pitkällä aikavälillä laskumarkkinassa lasketaan merkittävästi vähemmän, mutta nousumarkkinassa noustaan lähes yhtä paljon, päästään parempaan lopputulokseen kuin markkinoilla keskimäärin. Tämä tuottoero saadaan aikaan vieläpä markkinoita pienemmällä volatiliteetilla, jolloin riskikorjattu tuotto on parempi. Pitkä aikaväli meidän tapauksessamme on mieluiten koko taloussyklin yli. Rahastojemme volatiliteetti on tyypillisesti muutaman prosenttiyksikön verran alhaisempi kuin vertailuindeksiemme”, Päivänsalo kertoo.
Suomi-tärpit harvassa
Dividend Housella on kolme osinkostrategiaa noudattavaa rahastoa: yksi globaali, yksi eurooppalainen ja yksi pohjoismainen. Eurooppaan ja Pohjoismaihin sijoitetaan paitsi osinko- myös kokoteemalla: Eurooppa- ja Nordic -rahastot ovat erikoistuneet pienyhtiöihin.
Vain Pohjoismaihin sijoittava Nordic Small Cap -rahasto voi sijoittaa suomalaisyhtiöihin. Niitä ei ole löytynyt järin paljon: Suomi-yhtiöiden paino rahaston salkusta on noin 15 prosenttia. Ruotsi ja Norja hallitsevat rahastoa, kun taas tanskalaisyhtiöiden osuus oli syyskuun lopussa tasan nolla.
Helsingin pörssiin listatuista yhtiöistä Dividend Housen rahaston suurin paino on tilitoimistoyhtiö Talenomissa. Muita merkittäviä Helsingin pörssin yhtiöitä salkussa ovat Tieto, Silmäasema ja Pihlajalinna. Nelikosta kolme on listautunut viime vuosien aikana.
Miksi Talenom?
”Vakaan toimialan rakenteellinen kasvaja täyttää laadukkaan osingonmaksajan kriteerit hyvin. Kasvu myös sitoo pääomaa hyvin vähän, ja tase vahvistuu hyvää vauhtia, vaikka yhtiö maksaa tuntuvan osan tuloksestaan kasvavana osinkona”, Risto Päivänsalo perustelee.
Kuluneen vuoden aikana Dividend House on vähentänyt Talenomin painoa rahaston salkussa yhtiön arvostuksen kasvun johdosta.
Dansken osinkorahasto ostaa metallia ja finanssia
Dansken valikoimassa on osinkoperiaatetta noudattava, Suomeen sijoittava Danske Invest Suomi Osinko Plus. Nimessä ”Plus” ilmeisesti tarkoittaa sitä, että huomiota kiinnitetään myös sijoituskohteiden p/b-lukuun. Käytännössä salkunhoitaja Patrik Kanerva pyrkii löytämään yhtiöitä, joiden osinkotuotto on yli markkinan mediaanin tai p/b-luku markkinan mediaania matalampi.
Matala korkotaso on nostanut perinteisten vakaiden osinkoyhtiöiden kursseja eli samalla laskenut niiden osinkotuottoja ja nostanut p/b-arvostusta. Kuinka olet reagoinut tähän ilmiöön, Patrik Kanerva?
”Usein olen myynyt osaketta pois, jos jonkin osakkeen kurssinousu on ollut reipasta ja siten laskenut osinkotuottoa ja nostanut p/b:tä. En välttämättä aina tee niin, koska sijoitusprosessiin liittyy useita muita kriteereitä.”
Kuinka olet hoitanut rahastosalkkuasi viime aikoina?
”Viime aikoina rahastosta on myyty osakkeita, joihin on kohdistunut ostotarjous, jonka jälkeen usein nousupotentiaali on rajattu. Ostopuolella olemme olleet metallintuottajissa ja korkean osingon yhtiöissä kuten finanssiosakkeissa ja joissakin teleoperaattoreissa.”
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
