veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Satojen prosenttien kurssinousu toi pettymyksen ja muut sijoittajien vuoden 2018 parhaat opit

Satojen prosenttien kurssinousu toi pettymyksen ja muut sijoittajien vuoden 2018 parhaat opit
19.12.2018

Karo HämäläinenKARON PÖRSSI Oppia ikä kaikki! Osakemarkkinat ovat siitä hauska ja dynaaminen paikka, että ne tarjoavat opetuksia kaiken aikaa. Parhaiten mieleen yleensä jäävät opit, jotka koskettavat omaa lompakkoa. Tosin oppia voi saada myös osakkeesta, jonka kurssi on moninkertaistunut.

Pyysin kolmea jo pitkään osakemarkkinoita seurannutta ja niillä toiminutta henkilöä kertomaan, mitä he oppivat osakkeista kuluneena vuotena.

Hurjin tarina irtosi halpoja osakkeita metsästävältä Petter Langenskiöldiltä, ja sen kulminaatiokohdassa salkunhoitaja joutui kysymään itseltään, voiko Paavo Väyrysen tunnetuksi tekemän lausahduksen mukaisesti siihen tiettyyn tunteeseen kuolla.

Petter Langenskiöld: Perjantai-ilta ei ole aina huonojen uutisten hetki

Pohjoismaisten osakemarkkinoiden ylivoimaisesti paras osake tänä vuonna on ollut ruotsalainen varustamo Viking Supply Ships. Vuoden alussa sen osake maksoi reilut 27 Ruotsin kruunua, kun viime viikolla osakkeella on käyty kauppaa reilulla 180 kruunulla. Lokakuussa käväistiin päälle 210 kruunun noteerauksissakin.

”Minulla oli sitä salkussani”, Fourton Hannibal -rahaston salkkua hoitava ja edullisten osakkeiden metsästykseen erikoistuneen Zenito-yhtiön perustajaosakas Petter Langenskiöld kertoo.

Kuinka hän oli onnistunut valitsemaan juuri sen yli tuhannesta pohjoismaisesta osakkeesta?

Vauhtia täytyy ottaa marraskuusta 2016, jolloin Viking Supply Ships joutui paikkaamaan pahasti velkaista tasettaan osakeannilla. Langenskiöldillä oli yhtiön osakkeita – pieni määrä ja pahasti miinuksella. Hän osallistui merkintäoikeusantiin.

Kerätyt rahat eivät riittäneet. Syyskuussa 2017 yhtiö keräsi uudelleen rahaa omistajilta. Langenskiöld surkutteli, että enää oli liian myöhäistä hypätä pois.

Kriisiyhtiö mikä kriisiyhtiö.

Eikä huonojen uutisten sarja loppunut siihen. Yhtiö lykkäsi tulosraporttinsa julkistamista, kävi keskusteluja velkojiensa kanssa, joutui pidentämään merkintäoikeusannin merkintäaikaa ja niin edelleen. Kuluvan vuoden kesällä yhtiö kertoi myyvänsä aluksiaan – 12 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria kirjanpitoarvoa alempaan hintaan.

Kun Viking Supply Ships tämän vuoden kertoi elokuussa lykkäävänsä toisen vuosineljänneksen osavuosituloksensa julkistamista, moni varmasti veikkaili jo yhtiön kaatumista. Yhtiön osakekurssi oli valunut vain reiluun pariinkymmeneen kruunuun ja markkina-arvo siten alle 200 miljoonaan kruunuun eli alle kahteenkymmeneen miljoonaan euroon.

Yhtiön tulostiedotetta saatiin odottaa perjantai-iltapäivään asti. Tulosraportin yhteydessä se kertoi myyneensä kolme jäänmurtajaa. Kaupasta koituisi 274 miljoonan Yhdysvaltain dollarin voitto, joka kirjattaisiin kolmannelle neljännekselle.

”Sijoittajien reaktio oli: Noin yhtiölle käy, kun tekee kaiken kiireessä ja raportit on myöhässä, tarkoittavat tietysti kruunuja eikä dollareita. Jos olisi dollareita, sehän tarkoittaisi, että osakkeen kurssin pitäisi kymmenkertaistua. Olen saanut tarpeekseni tästä yhtiöstä, suljetaan tietokone ja lähdetään viikonlopunviettoon.”

Perjantaina osakekurssi nousi vain vajaaseen 30 kruunuun, mutta kun maanantaina kävi ilmi, että valuutta oli kirjoitettu tiedotteeseen oikein ja yhtiö todellakin tehnyt jäänmurtajakaupalla voittoa kymmenkertaisesti markkina-arvonsa verran, kurssi ampaisi yli 160 kruunuun ja jatkoi seuraavina päivinä vielä ylöspäin.

Oliko Langenskiöld tyytyväinen?

Toki, olihan hänen salkussaan mahtavasti moninkertaistunutta osaketta.

No ei todellakaan! Miksei hän ollut ostanut osaketta lisää tiedotteen luettuaan?

”Tämä vuonna opin, että jos yhtiö lähettää pörssitiedotteen myöhään perjantai iltapäivänä, ajankohtavalinnan ei aina tarvitse tarkoittaa sitä, että halutaan haudata huono uutinen sijoittajien viikonloppukiireiden alle.”

VVS-position arvo salkussa ennen kymmenkertaistumista oli Langenskiöldin mukaan noin 45 000 euroa ennen kymmenkertaistumista, siis noin 0,07 prosenttia salkusta.

”Kymmenkertaistuminen tuotti rahastolle noin 0,6 prosenttia noina kahtena päivänä. En tiedä, mikä oli sijoituksen hankinta-arvo, mutta voitto siihen nähden oli kuitenkin merkittävästi pienempi kuin tuo 10x - ehkä ei voittoa lainkaan.”

Uskomalla silmiään ja reagoimalla lukemaansa tiedotteeseen sen edellyttämällä tavalla – eli ostamalla markkinoilta kaksin käsin kaikki tarjolla olleet osakkeet – Langenskiöld olisi voinut tehdä rahaa.

Vaan ei tehnyt. Harmittaahan se.

Leena Vainiomäki: On tärkeää aloittaa, mutta yhtä tärkeää on pysyä sijoitussuunnitelmassaan

”Minä olen omasta mielestäni osta ja pidä -osakesäästäjä, vaikka oikeasti taidan olla vain laiska säästäjä, mikä toki pääsääntöisesti on hyvä ominaisuus säästäjä-sijoittajalle”, Danske Bankin Suomen maajohtaja Leena Vainiomäki kertoo.

Salkku muuttuu tällöin voittopuolisesti ulkoisten seikkojen vuoksi. Esimerkiksi tänä vuonna Vainiomäki joutui luopumaan Spondasta, josta tehtiin ostotarjous. Ja hyvä myyntihän se olikin.

”Kehittyvillä markkinoilla olen tehnyt turskaa ja ymmärtänyt – yleensä liian myöhään – myydä. Mutta on myös käynyt niin päin, että sijoitus on kasvanut vuosien mittaan yli kaksinkertaiseksi. Silloin jopa kaltaiseni osta ja pidä -sijoittaja älyää myydä”, hän sanoo.

Entä laiskuuden ongelmat?

”Raha on tilillä nollakorolla, enkä minä saa mitään aikaiseksi. Joskus aikanaan kohtuullisen huolellisesti mietitty hajautus – sekä omaisuusluokkien välinen että osakesalkun sisäinen – on aivan jotain muuta kuin kuvittelen sen olevan. Onneksi sain aikaiseksi käydä sijoitusneuvojan luona ja autettuna mietittyä edes allokaatiot kohdalleen. Enää puuttuu toteutus.”

”Yhtä lailla joku uutterampi hoitaisi homman alusta loppuun itse, mutta laiskana tarvitsin jonkun tuuppaamaan. Tavalla ei ole väliä, kunhan salkun huollon välillä tekee.”

Aki Pyysing: Olin poikkeuksellisen onnekas, en taitava

Vuoden sijoittajaksi valitun Aki Pyysingin vuosi sujui salkun kannalta suotuisissa merkeissä. Pyysing on tullut tunnetuksi Technopoliksen omistajana ja puolestapuhujana. Kun Kildare-pääomasijoitusyhtiö teki Technopoliksen osakkeista 4,65 euron käteistarjouksen, alle neljässä eurossa liikkuneen osakkeen omistajille tuli pikavoitto.

Pyysingin vuoden onnistumisiin kuuluivat myös Aspire Global ja Ilkka, jonka osake sai puhtia yhtiön myytyä rutkasti Alma Median osakkeitaan Otavalle.

”Olen pitkään uskonut, että pörssikurssit lyhyellä aikavälillä menevät minne sattuu ja pitkällä hyvinkin rationaalisesti”, Pyysing sanoo.

Onnistumisia sisältänyt vuosi vahvisti Pyysingin luottamusta sekä pörssikurssien satunnaiskulkuun että kuviteltuun omaan osaamiseen.

”Toivottavasti voin vuoden päästä sanoa, että ymmärsin jo vuosi sitten olleeni 2018 lähinnä poikkeuksellisen onnekas, enkä alkanut leijumaan.”

Viikon trio: Vuoden nousijat

Päättyvän vuoden parhaiten menestyneiden osakkeiden listalla korkealla kohoavat joulukuussa ostotarjouskohteiksi päätyneet yhtiöt – alla olevan trion jälkeen nelossijalle yltää Orklan haukkaisema Kotipizza 64 prosentin nousullaan.

Helsingin pörssin vuoden 2018 kurssinousijalistan ykköseksi kuitenkin kiilaa Marimekko, joka kurssi on yli kaksinkertaistunut kuluneen vuoden aikana. Marimekon liikevaihto on noussut kaksinumeroisin prosentein tukkumyynnin kertaluonteisten kampanjoiden vetämänä. Ensi keväänä yhtiöltä on odotettavissa lisäosinko pääkonttorin myynnin ansiosta.

Osake   Kurssinousu vuonna 2018
Marimekko  116 %
Pöyry  110 %
Amer Sports  66 %

Lähde: Taloussanomat. Tilanne päätöskurssit 11.12.2018.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.