Viime vuonna kotitaloudet joutuivat maksamaan sähköstään keskimäärin useita satoja euroja enemmän kuin ennen. Pahimmissa tapauksissa lisälasku saattoi olla tuhansia euroja. Kovimmille joutuivat sähkölämmittäjät. Sähkö pysynee kalliina ainakin vielä tämän vuoden alkupuolella. Myös hintapiikit ovat mahdollisia.
Viime vuoden aikana sähkön kokonaishinta nousi sähkölämmittäjillä keskimäärin yli 35 prosenttia, muilla kotitalouksilla noin 25 prosenttia.
Sähkölämmittäjät saavat nyt maksaa vuotuisesta sähköstään keskimäärin lähes tuhat euroa enemmän kuin ennen. Muilla kotitalouksilla vuotuinen lasku on kasvanut keskimäärin noin 240 euroa.
Viime syksynä nähtiin poikkeuksellisen kova piikki sähkön hinnassa. Se oli monen tekijän summa. Pohjoismaiden vesivarastot olivat huvenneet, maakaasun ja kivihiilen hinnat nousivat syksyllä jyrkästi ja päästöoikeuden hinnan nousu jatkui.
Suomen sähkönkulutuskin kasvoi viime vuonna kahdeksan prosenttia.
”Osittain kulutuksen kasvu johtui siitä, että teollisuus elpyi pandemiasta. Kasvuun vaikutti kuitenkin merkittävästi myös se, että viime vuosi oli lämpötiloiltaan normaali, kun taas vuosi 2020 oli huomattavan lämmin”, sanoo ylijohtaja Simo Nurmi Energiavirastosta.
Myöhemmin tänä vuonna helpotusta hintapaineisiin?
Sähkön hinnan terävin piikki lienee tältä erää takana, mutta nopeaa hintojen laskua tuskin on luvassa. ”Ainakin alkuvuodesta osa sähkönmyyjistä on vielä nostamassa hintojaan”, kertoo johtaja Antti Paananen Energiavirastosta.
Uskaltaisiko hintapaineisiin toivoa helpotusta myöhemmin tänä vuonna?
Sähkön tukkumarkkinoilla toimivat yhtiöt suojaavat ostojaan ja myyntejään johdannaisilla. Niistä ei voi ennustaa sähkön hintaa, mutta ne voivat antaa vihjeitä hintakehityksestä.
Nyt tilanne johdannaismarkkinoilla saattaisi viitata siihen, että sähkön hinnan odotettaisiin laskevan kesän ja syksyn mittaan. ”Lopulta hintakehitys riippuu kuitenkin vesitilanteesta, säästä, kivihiilen hinnasta ja monesta muusta tekijästä”, Antti Paananen huomauttaa.
”Mutta sitten, kun sähkön tukkumarkkinahinnat lähtevät laskuun, sähköyhtiöt toivottavasti vievät laskun myös vähittäishintoihin”, Simo Nurmi sanoo.
Energia riittää, teho ei vielä
Olkiluodon ydinvoimalan uusi, kolmas reaktori alkaa toimia täydellä teholla kesään mennessä. Energiavirastossa ei ole arvioitu, mikä vaikutus sillä voisi olla sähkön hintaan Suomessa.
Olkiluoto kolmonen on joka tapauksessa iso lisä sähköntuotantoon.
Suomeen on viime aikoina rakennettu runsaasti myös lisää tuulivoimaa.
”Suomi on jo energian osalta omavarainen, mutta tehon osalta ei”, sanoo ylijohtaja Simo Nurmi. Se tarkoittaa, että sähköä pystytään tuottamaan niin paljon kuin sitä vuodessa tarvitaan, mutta tuotannon teho ei riitä silloin, kun kulutus on huipussaan.
Siirtohinnoissa hienoista laskua
Vaikka sähkön kokonaishinta nousi viime vuonna reippaasti, sähkön siirtohinnat laskivat hivenen. Noin kolmannes jakeluverkkoyhtiöistä muutti siirtohintojaan ‒ 13 yhtiötä nosti ja 13 laski hintoja.
Joissain yhtiöissä muutokset olivat suuria, mutta keskimääräinen siirtohintojen lasku jäi alle prosenttiin.
Siirtohintojen lasku ja energian voimakas kallistuminen muuttivat kuitenkin kuluttajan sähkölaskun rakennetta.
Kuluttajan sähköstään maksama kokonaishinta oli pitkään kakku, joka jakautui kolmeen lähes yhtä suureen osaan: noin kolmannes hinnasta meni veroihin, kolmannes sähkön siirtoon ja kolmannes energiaan eli itse sähköön.
Nyt siirtohintojen laskettua ja sähkön kallistuttua kakku näyttää erilaiselta: verojen osuus on noin 29 prosenttia, siirron 27 prosenttia ja energian eli sähkön 44 prosenttia.
Kotitalouksien sähkö vielä eurooppalaisittain vielä melko edullista
Suomessa kotitalouksien sähkön kokonaishinta siirtoineen ja veroineen on ollut eurooppalaisessa vertailussa kohtalaisen edullista. Suomi sijoittuu vertailussa puoliväliin: 49 maan joukossa sähkön kokonaishinta on meillä 18:ksi halvin.
Energiavirastossa ei odoteta tähän muutosta. ”Tässä vertailussa viime vuoden hinnannousu ei vielä näy, mutta kyllä hinta on noussut muissakin maissa”, Simo Nurmi sanoo.
Ulla Simola