Osakkeisiin tai osakerahastoihin sijoittaminen kutkuttaa monia, vaikka talouden epävarmuus ja osakemarkkinoiden riskit ovat kasvaneet. Sijoittajien kiinnostuksen kohteista osakesijoitukset olivat kirkkaasti ykkönen Taloustaidon ja Dividend Housen rahastokyselyssä.
Taloustaito ja rahastoyhtiö Dividend House järjestivät syyskuussa verkkokyselyn, jossa kartoitettiin vastaajien näkemyksiä rahastosäästämisestä ja sijoittamisesta hiukan yleisemminkin. Aihepiiri selvästi kiinnosti, sillä vastaajia oli 1 618.
Kyselyyn ei poimittu vastaajia tilastollisin menetelmin, vaan se oli avoin kaikille. Reilusta vastaajamäärästä huolimatta tuloksia ei siksi voi yleistää koskemaan suomalaisia keskimäärin. Todennäköisesti vastaajissa oli esimerkiksi enemmän taloudesta ja sijoittamisesta kiinnostuneita kuin suomalaisissa keskimäärin.
Tuloksista voi kuitenkin tehdä mielenkiintoisia havaintoja esimerkiksi eri-ikäisten ja tulotasoltaan erilaisten vastaajien tavoitteista, odotuksista ja mieltymyksistä sijoittamisessa. 
Keitä vastaajat olivat?
- Miehiä 53 %
- Naisia 47 %
- Puolet vastaajista oli yli 60-vuotiaita.
NUMERO 77 % Vastaajista noin 77 % kertoi omistavansa jotain sijoitusrahastoa. Koko väestössä osuus on 24 %.
Noin kolmannes vastaajista ilmoitti bruttotuloikseen 2 801–4 000 euroa kuukaudessa (suomalaisten keskiansio on suurin piirtein 3 500 euroa). Alle 2 800 euron tulot ilmoitti 38 prosenttia ja yli 4 000 euron tulot 30 prosenttia vastaajista.
Osakkeita, mutta myös talletuksia
Suomalaiset säästäjät suosivat pankkitalletuksia, ja se näkyy tässäkin kyselyssä. Kolmasosa kaikista vastaajista oli kiinnostunut talletuksista.
Siitä huolimatta kyselyn vastaajat näyttäisivät uivan vastavirtaan. Monet suomalaiset ovat nimittäin viime aikoina kartelleet sijoituksissaan riskiä ja siksi kotiuttaneet voittojaan tai muuten vetäneet rahojaan pois esimerkiksi osakerahastoista. Tämä näkyy talletusten voimakkaana kasvuna. Taloustaidon ja Dividend Housen kyselyyn vastanneista kuitenkin ehdottomasti suurin osa, 77 prosenttia, oli kiinnostunut osakkeista omaisuusluokkana.
Se ei tietenkään tarkoita, että vastaajat välttämättä juuri nyt olisivat sijoittamassa osakkeisiin, mutta paljastanee, että osakerahastoja tai muita osakesijoituksia on useimmilla suunnitelmissa.
Talletukset olivat erityisen tärkeitä alle 30-vuotiaille ja pienituloisimmille. ”Vaikka kaikkien vastaajaryhmien mielestä osakkeet olivat kiinnostava omaisuusluokka, pienituloisemmille talletukset olivat tärkeämpiä kuin kaikille vastaajille keskimäärin. Tulotason kasvaessa kasvaa myös riskinottokyky ja halukkuus sijoittaa riskillisempiin kohteisiin, kuten osakkeisiin”, sanoo salkunhoitaja Antti Lahtinen Dividend Houselta.
Alle 30-vuotiaiden vastauksissa silmiinpistävää oli kiinnostus asuntoihin sijoituskohteena. Heistä 66 % ilmoitti pitävänsä asuntoja kiinnostavana omaisuusluokkana, kun kaikista vastaajista alle 40 % ajatteli näin.
Sijoittamalla haetaan turvaa
Sijoitus- ja säästötavoitteissa painottui jokaisella vastaajaryhmällä voimakkaasti turvallisuus: taloudellisen puskurin kartuttaminen, eläkepäiviin varautuminen ja taloudellinen riippumattomuus nousivat tärkeimmiksi.
Puskurin rakentaminen oli tärkeä tavoite useimmille iästä riippumatta, mutta muissa tavoitteissa näkyi vastaajan ikä. ”Eläkepäiviin varautuminen oli vahvasti pinnalla 45–60-vuotiailla, kun taas monet alle 30-vuotiaat halusivat säästää asunnonostoon”, Antti Lahtinen kertoo. ”Yli 60-vuotiaat puolestaan ovat yleensä jo asuntonsa ostaneet tai päättäneet asua vuokralla, joten monelle heistä asuntoon säästäminen ei ole ajankohtaista.”
Ehkä hieman yllättävältä (myönteisessä mielessä) tuntuu, että yli puolet alle 30-vuotiaista ilmoitti yhdeksi säästö- ja sijoitustavoitteistaan eläkepäiviin varautumisen.
Taloudellinen riippumattomuus oli suosittu tavoite kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti kaikilla alle 45-vuotiailla.
Taloudellista riippumattomuutta ei kysymyksessä määritelty tarkemmin. Joillekin se saattaa tarkoittaa muodikasta firettämistä (financial independence, retire early) eli tavoitetta jäädä mahdollisimman nuorena pois työelämästä.
Rahastojen veroeduista ei suurta meteliä
Mikä vähentää, mikä lisää kiinnostusta rahastosijoittamiseen? Vastaajien mielestä eniten rahastosijoittamisen kiinnostavuutta lisäävät mahdollisuus varojen hajauttamiseen, rahastojen tuottopotentiaali sekä rahastojen luotettavuus.
Rahastojen veroedut* nousivat vastauksissa esiin, mutta eivät kenties aivan niin painokkaasti kuin olisi voinut kuvitella. ”Ehkä rahastojen verotus tuntuu tavallisesta säästäjästä etäiseltä asialta, eivätkä rahastoyhtiöt myöskään yleensä tuo veroetuja esiin markkinoinnissaan”, Antti Lahtinen tuumii.
*Sijoitusrahastot ovat verovapaita, joten ne eivät maksa veroa luovutusvoitoistaan tai saamistaan osingoista. Rahasto voi siis myydä ja ostaa esim. osakkeita ilman veroseuraamuksia.
Rahastosäästäjä ulkoistaa sijoituspäätöksensä asiantuntijalle, rahaston salkunhoitajalle. Alle kolmannes vastaajista antoi sille suuren painoarvon arvioidessaan, miten eri tekijät vaikuttavat rahastosijoittamisen kiinnostavuuteen. Antti Lahtinen yllättyi tästä tuloksesta. ”Yksi rahastosijoittamisen eduistahan on juuri se, että sijoituskohteiden valinnat tekee ammattilainen.”
Rahastojen tuottotoiveissa ylimitoitusta
Rahastokyselyn tuloksista ei paljastunut hirveän suuria yllätyksiä. Yksi kysymyksistä jäi kuitenkin askarruttamaan Antti Lahtista. Siinä kysyttiin, mikä vastaajan mielestä olisi riittävä pitkän aikavälin tuotto-odotus eri rahastotyypeille. ”Vastaajien tuottotoiveet tuntuivat olevan aika korkeat markkinatilanteeseen verrattuna.”
| Vastausten keskiarvo | |
| Lyhyen koron rahasto | 5,0 % |
| Yrityslainarahasto | 7,0 % |
| Osakerahasto | 8,2 % |
| Asuntorahasto | 6,8 % |
| Korkean tuoton kiinteistörahasto | 9,2 % |
| Tonttirahasto | 6,5 % |
| Metsärahasto | 6,5 % |
Vastaajien tuotto-odotukset olivat osittain yläkantissa. Etenkin lyhyen koron rahastojen tuotto-odotus oli hämmentävän suuri. Vastausten keskiarvo on laskettu annettujen vastausvaihtoehtojen keskipisteiden mukaan suhteuttamalla kunkin luokan vastaajamäärä vastausten kokonaismäärään.
Erityisesti lyhyen koron rahastoille monet vastaajat asettivat hurjan tuotto-odotuksen: vastausten keskiarvoksi tuli 5 prosentin tuotto-odotus.
Osalla vastaajista lyhyen koron rahastojen tuotto-odotuksena oli jopa 7–10 %, joka on reipas lukema osakerahastoillekin. Lyhyen koron rahastot ovat kuitenkin jo lähtökohtaisesti maltillisen riskin ja vaatimattoman tuoton rahastoja. Todellisuudessa kotimaisten lyhyen koron rahastojen 12 kuukauden tuotto oli elokuun lopussa keskimäärin noin 1 %. Viiden vuoden aikavälillä vuosituotto on ollut 0,5 %.
Kyselyvastauksissa oli melko reippaita tuotto-odotuksia myös esimerkiksi metsärahastoille (vastausten keskiarvo 6,5 %) ja asuntorahastoille (6,8 %).
Ulla Simola
