Pankkien asiakkaat menettivät huijareille 19,8 miljoonaa euroa tammi-kesäkuussa. Vuotta aiemmin rikollisten haaviin jäi 10,8 miljoonaa. Huijausmäärät nousivat reippaasti vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla.
Pankit saivat tammi-kesäkuussa estettyä ja palautettua uhreille 15,9 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin määrä oli 6,7 miljoonaa, kertovat Finanssiala ry:n (FA) pankeilta keräämät tiedot.
Isoimmat menetykset, 8,2 miljoonaa euroa, tulivat sijoitushuijauksista, joissa myös tappioiden kasvu oli suurinta. Vuotta aiemmin määrä oli 3,3 miljoonaa.
Sijoitushuijauksiksi lasketaan myös erilaisiin kryptovaluuttoihin liittyvät huijaukset. Myös kalastelu- ja valepoliisihuijaukset nousivat reilusti: 2,6 miljoonasta eurosta 5 miljoonaan.
Nuoret aikuiset hakevat nopeita voittoja
Sijoitushuijauksiin ja petoksiin eivät lankea digitaitojensa kanssa hapuilevat vanhukset, vaan usein nopeita voittoja hakevat nuoret aikuiset. Esimerkiksi vuonna 2021 sijoitushuijauksien uhreista noin 40 prosenttia oli 30–50-vuotiaita.
”Kryptovaroilla huijataan esimerkiksi netin deittisovelluksissa: Miellyttävän näköinen ja oloinen tyyppi harrastaa sattumoisin kaupankäyntiä kryptoilla ja houkuttelee sijoittamaan. Kryptosijoittaminen näyttää tuottavan nopeasti isoja summia, ja uhri päättää nostaa voittonsa. Tällöin erääntyvätkin maksettaviksi huomattavat verot, jotka uhri laitetaan maksamaan etukäteen. Varsinainen huijaus tapahtuu, kun tekaistut verot maksetaan”, Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm kertoo tiedotteessa.
Vaikka yllä olevan kaltaisissa huijauksissa on myös rakkaushuijauksen elementtejä, ne tilastoidaan sijoitushuijauksiksi.
Pankkien tietoon tuli alkuvuonna 385 sijoitushuijaustapausta. Alkuvuonna 2022 määrä oli 172. Saxholm huomauttaa, että osa sijoitushuijauksista ei tule pankkien tietoon, sillä varsinainen huijaus tapahtuu toisinaan esimerkiksi kryptovaluuttojen välityspalveluiden kautta.
”Tapausten suhteellisen pieni lukumäärä ja suuret euromäärät kertovat siitä, että sijoitushuijauksissa liikkuvat usein isot rahat. Tappiot ovat helposti kymmeniä tuhansia euroja.”
Kielitaidottomat uhreina
Valepoliisi- ja erilaisten kalasteluhuijausten lukumäärä on moninkertaistunut vuodentakaisesta. Vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla pankit ilmoittivat vajaasta 900 huijauksesta. Alkuvuonna 2023 tapauksia oli 4 900. Huijattujen varojen määräkin on lähes kaksinkertaistunut 5 miljoonaan euroon.
Saxholm kertoo, että huijareiden uhreiksi päätyy usein ulkomaalaistaustaisia ihmisiä.
”Jos käy tuuri, huonosti kieltä ja Suomen käytäntöjä tunteva uhri saadaan ansaan esiintymällä vaikkapa pankin tai Postin edustajana. Ikäihmiset on huolella varoiteltu olemaan luovuttamatta esimerkiksi pankkitunnuksiaan kenellekään, mutta varoitukset eivät välttämättä tavoita kielivähemmistöjä.”
Näin suojaudut nettihuijauksilta
Verkossa on runsaasti huijareita, jotka haluavat rahasi tai tietosi. Huijausviestejä satelee sähköpostitse, tekstiviestitse ja puhelimitse. Nettihuijariin voit törmätä lähes missä vain: keskustelu-, deitti-, osto- ja myyntipalstoilla sekä verkkokaupoissa. Lue lisää Kyberturvallisuuskeskuksen sivustolta >>
