KARON PÖRSSI Nokian väistyvä hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila ei tukenut Risto Siilasmaan valintaa seuraajakseen vuonna 2012. Tiedot käyvät ilmi Siilasmaan ja Catherine Fredmanin tulevan Paranoidi optimisti -kirjan englanninkielisestä näytepalasta.
Risto Siilasmaa nousi Nokian strategiseksi ykkösmieheksi keväällä 2012. Näillä opeilla hän käänsi Nokian nousuun haudan partaalta.
Vaikka Risto Siilasmaan yhdessä Catherine Fredmanin kanssa kirjoittama ensi syksynä ilmestyvä kirja Paranoidi optimisti (Transforming Nokia: The Power of Paranoid Optimism to Lead Through Colossal Change) ei ole sijoitus- vaan johtamiskirja, siihen tutustuminen on taatusti hyödyllistä jokaiselle sijoittajalle. Ennakkomaistiaisten perusteella teos on kaiken lisäksi kiehtova jännityskertomus siitä, kuinka hautaan tuomittu yhtiö nostetaan uudelleen jaloilleen.
Konsulttiyhtiö McKinsey teki vuoden 2009 lopulla selvityksen Nokian kulttuurista. Matkapuhelinyhtiö sijoittui konsulttifirman rankeerauksessa alimpaan neljänneksen. Se ei ollut hyvä merkki. Vertailuaineiston perusteella ennuste oli, että yli viidenkymmenen prosentin todennäköisyydellä yhtiön toiminta lakkaisi kahden vuoden kuluessa.
Raportti pidettiin salassa. Edes hallituksen rivijäsenet eivät saaneet sitä. Risto Siilasmaa kuuli raportin olemassaolosta vasta vuonna 2017, jolloin hän oli toiminut jo vuosikausia Nokian hallituksen puheenjohtajana.
Siilasmaata kysyttiin Nokian hallituksen johtoon joulukuussa 2011, jolloin McKinseyn ennusteen mukaan hiekka Nokian tiimalasissa olisi todennäköisemmin kulunut loppuun kuin sitä olisi jäljellä. Ja totta totisesti Nokia oli heikossa hapessa. Symbian-käyttöjärjestelmä mureni alta. Samaan aikaan Kiinassa vaihdettiin matkapuhelinstandardia, minkä seurauksena Nokian markkinaosuus romahti 98 prosentista 55 prosenttiin. Nokiaa verrattiin jo Kodakiin: entiseen jättiin, joka oli menettänyt asemansa, kun valokuvaus siirtyi filmistä digiin. Konkurssilla spekuloitiin.
Näistä asetelmista Siilasmaa nousi Nokian strategiseksi ykkösmieheksi keväällä 2012.
Nokian matkapuhelinmenestyksen luoja, väistyvä hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila ei tukenut hänen valintaansa pestiin.
”Risto, tulet pienestä ohjelmistoyhtiöstä. Et ymmärrä, kuinka Nokian kokoinen kansainvälinen yhtiö toimii”, Ollila kannusti häntä.
Tiedot käyvät ilmi Siilasmaan ja Fredmanin kirjan englanninkielisestä näytepalasta.
Johdolla on merkitystä
Monet menestyssijoittajat Warren Buffett etunenässä korostavat yritysjohdon merkitystä. Pääomasijoittajat puhuvat usein tiimeistä: on tärkeää sijoittaa voittavaan tiimiin.
Yritysjohdon merkitys ja johtohenkilöiden keskinäiset suhteet vaihtelevat yrityskohtaisesti.
Vahva omistaja on yhtiön pitkäjänteisen kehityksen tae – niin hyvässä kuin pahassa. Kone on loistava esimerkki siitä, kuinka sijoittajan on kannattanut olla mukana sukuyhtiön menestyksessä. Honkarakenne on esimerkki päinvastaisesta kehityksestä, kun asioita tarkastelee vaikkapa parinkymmenen vuoden aikajänteellä.
Jos omistus on sirpaleina maailmalla, yritys henkilöityy toimitusjohtajaan. Toimitusjohtaja istuu yhtiön päällä täysipäiväisesti. Hän tuntee sen parhaiten ja esittelee asiat hallitukselle päätettäväksi. Etenkin tasaisen liiketoiminnan aikana huomio on päivittäisessä toiminnassa, ja se on toimitusjohtajan alaa.
Sen sijaan kriiseissä esiin nousee omistajien etua valvova hallitus ja erityisesti sen puheenjohtaja. Hän on strategisten päätösten valmistelussa toimitusjohtajan aisapari ja voi ottaa – ja hänen velvollisuutensa on ottaa – kriisitilanteessa tavanomaista aktiivisempi rooli.
Tällainen tilanne nähdäkseni oli Nokiassa silloin, kun Siilasmaa astui sen hallituksen johtoon.
Yrittäjähenkinen johtaminen
Risto Siilasmaa ja Catherine Fredman esittelevät kirjassaan Siilasmaan johtamisfilosofian, jota hän kutsuu englanniksi nimellä ”entrepreneurial leadership”. Yrittäjähenkinen johtaminen koostuu hänen mukaansa kymmenestä osatekijästä. Alla oleva esittely perustuu kirjan englanninkieliseen käsikirjoitusnäytteeseen.
1. Vastuullisuus. Johtajan tulee huolehtia aidosti ja syvästi liiketoiminnasta, kollegoista, asiakkaista ja tuotteista sekä osoittaa omistajuutta. Yhtiössä aivan kaikki on yrittäjähenkisen johtajan vastuulla.
2. Tosiasioiden tunnustaminen. Faktat ovat aina tervetulleita, Siilasmaa korostaa, eikä huonoja uutisia tuovaa sanansaattajaa todellakaan pidä ampua. Tiedon täytyy liikkua.
3. Peräänantamattomuus. Yrittäjällä ei koskaan ole periksi antamisen mahdollisuutta. Jokaiseen ongelmaan on olemassa ratkaisu. ”Jos jonkin taistelun voittaminen on mahdotonta, tartutaan toiseen taisteluun.”
4. Riskienhallinta. Riskienhallinta ei tarkoita riskien minimoimista vaan otettavien riskien valitsemista analyyttisesti. On tärkeää, mitä tekee, mutta vielä tärkeämpää voi olla se, mitä ei tee.
5. Oppimisaddiktio. ”Jalosta himoasi oppia ja yritä tartuttaa muutkin samaan tautiin”, Siilasmaa kannustaa ja motivoi: ”Oppimisen loppuminen on elämisen loppumista.”
6. Järkkymätön fokus. Kaikki asiat eivät ole tärkeitä. Kun tietää, mihin huomio täytyy kohdentaa, huomio on kohdennettava siihen eikä saa antaa pienten tulipalojen varastaa huomiota.
7. Katso kaukaisuuteen! Jos johtaja ei tee sitä, kuka tekee?
8. Joukkue. Iloiset ihmiset tekevät hyvää työtä pidempään, lojaalisuus synnyttää lojaalisuutta. ”Uskon, että valtaosassa yrityksiä tie menestykseen avautuu ihmisistä, jotka todella nauttivat siitä, mitä tekevät.”
9. Miksi? Liian usein kysytään ”mitä?”, vaikka pitäisi kysyä ”miksi?”.
10. Älä lakkaa unelmoimasta. Kun unelmoi asioista, joita ei vielä ole, kysyy luontevasti ”miksei?” – ja juuri uuden luominen on yrittämisen ydintä. Silloin rakentaa jotain uutta. Silloin muuttaa maailmaa.
Omistajuuden tunne
Siilasmaan listan ensimmäinen kohta, vastuullisuus, voisi olla nimeltään myös ”omistajuus”. Siilasmaa ja Fredman kuvailevat vastuullisuutta omistajuuden tunteeksi: yhtiöön suhtaudutaan kuin omaan autoon, ei niin kuin vuokra-autoon.
Siilasmaa kertoo, että Nokia pääkonttorin hissien viereen oli asennettu sähköinen infotaulu, joka kertoi säätietoja, uutisia ja sen sellaista. Suunnilleen viikko asentamisen jälkeen taululla oli virheilmoitus. Eikä sitä ollut korjattu seuraavaan päivään mennessä. Eikä kolmantenakaan.
Kolmannen päivän iltapäivällä Siilasmaa laittoi viestin Nokian it-osastolle ja kysyi, milloin asia aiotaan hoitaa kuntoon.
”Tänään”, kuului vastaus.
Tietenkin, koska kysyjä oli hallituksen puheenjohtaja.
”Mikseivät he korjanneet vikaa aiemmin tai edes sammuttaneet näyttöä? Miksi he antoivat sen näyttää samaa virheilmoitusta kolme vuorokautta yhtä soittoa?” Siilasmaa kysyy.
Siilasmaa käsittelee omistajuutta johtajan kannalta, ja tämä tapaus oli hänelle mahdollisuus osoittaa, että hän välittää yhteisöstä: hän puuttui, hän halusi huolehtia siitä, että asia saatiin kuntoon.
Sijoittajan näkökulmasta ihanteellisessa yhtiössä omistajuus ei ole vain johtajan tai hallituksen puheenjohtajan vaan jokaisen työntekijän ajattelutapa. Jos it-osasto osoittaisi omistajuutta, se olisi hoitanut taulun kuntoon ilman hallituksen puheenjohtajan viestiä.
Ilmeinen vinkki sijoittajalle: Tarkkaile pieniä yksityiskohtia. Ne voivat kertoa paljon yrityksen hengestä.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
