KARON PÖRSSI Tilinpäätössesonki on sijoittajan joulu. Varsinaisia rahamuotoisia joululahjoja pitää malttaa odottaa yhtiökokoukseen asti, mutta lahjapakettiin pääsee jo kurkistamaan, sillä tilinpäätöstiedotteen yhteydessä yhtiöt julkistavat useimmiten hallituksen osinkoesityksen, jonka yhtiökokous lähes aina hyväksyy.
Tilinpäätöstiedote on sijoittajan joulu ennen muuta lapsenomaisen odottavan ja jännittyneen tunnelmansa takia. Milloinkaan muulloin vuoden aikana sijoituskohteet eivät kerro niin runsaasti tietoja itsestään ja kuulumisistaan kuin tilinpäätössesonkina.
Hallituksen toimintakertomus paketoi kuluneen vuoden asiaproosan muodossa. Tulevaisuudennäkymät ulottuvat yleensä kauemmas kuin osavuosikatsauksissa: tilinpäätöstiedotteessa tavaraan arvioida koko alkaneen vuoden asioita, kun osavuosikatsaukset täsmentävät kehitystä loppuvuoden osalta. Liitetietojen myötä pääsee pureutumaan yhtiöön yksityiskohtaisemmin.
Tilinpäätöksen keskeinen numeroinformaatio on edellisen vuoden tuloslaskelmassa: liikevaihto, liiketulos ja nettotulos. Tase kertoo oman pääoman sekä varojen ja velkojen rakenteen. Rahavirtalaskelmasta näkee esimerkiksi sen, minkä verran rahaa on kulunut investointeihin. Kattavatko poistot investoinnit?
Tunnusluvuista seuratuimpia ovat osakekohtainen tulos, osakekohtainen oma pääoma, liiketulosprosentti, omavaraisuus- ja velkaantumisasteet sekä pääoman tuottoluvut. Niiden pohjalta yhtiötä voi verrata toimialansa kilpailijoihin: pärjääkö yhtiö paremmin vai heikommin?
Osakekohtaisten tunnuslukujen pohjalta on helppo laskea keskeiset arvostusluvut, p/e-luku ja p/b-luku. P/e-luku saadaan jakamalla osakekurssi osakekohtaisella tuloksella, p/b-luku puolestaan jakamalla osakekurssi osakekohtaisella omalla pääomalla.
Toteutunut vastaan ennusteet
Kuinka ammattilainen lähestyy tilinpäätöstä? Kysyin OP:n Suomeen sijoittavien osakerahastojen salkunhoitajalta Teemu Saloselta, mitä hän kurkistaa ensimmäiseksi tilinpäätöstiedotteen ilmestyessä.
”Katson ensimmäisenä sen, kuinka hyvin pääluvut kuten liikevaihto, liiketulos ja osinkokohtainen tulos vastaavat omia odotuksia ja analyytikoiden konsensusennusteita. Yleensä poikkeamiin löytyy syitä ja selityksiä, kun perehtyy segmenttikohtaisiin kommentteihin”, Salonen sanoo.
Toisena tärkeänä osana hän pitää tulevaisuutta koskevia kommentteja. Erityisen olennaista se on niiden yhtiöiden kohdalla, jotka antavat numeerisen ohjeistuksen.
”Kommenttien osalta kiinnostavaa on se, miten yhtiö näkee markkinoiden ja tuloksen kehittyvän, ja miten yhtiön näkemys poikkeaa omista ja analyytikoiden odotuksista”, hän sanoo.
Yhtiökohtaiset seikat
Yleisten seikkojen lisäksi on yhtiökohtaisesti huomiota vaativia asioita. Monet sijoittajat seuraavat syklisten konepajojen kohdalla tilauskannan kehitystä. Pankkeja tarkastellessa huomio saattaa kiinnittyä luottotappioihin.
Oma lukunsa ovat yhtiöt, joiden liiketoiminta on keskeisesti jonkin patentin saamisen, myyntiluvan tai muun vastaavan varassa. Prosessin etenemistä koskeva luonnehdinta saattaa romauttaa kurssin tai saada osakkeen raketoimaan.
Myös Salosen huomion painottuminen riippuu jonkin verran yhtiöstä ja sen toimialasta.
”Esimerkiksi kasvuyhtiöissä tuotto-odotus nojaa liikevaihdon kasvuun, joka on siten ensisijainen, kun taas vakaammissa yhtiöissä ja toimialoilla kannattavuuden ja kassavirran kehitys on suuremmassa roolissa.”
”Viime aikoina heikentyneen talousdatan jälkeen on erityisesti mielenkiintoista nähdä, miten sykliset yhtiöt kommentoivat tulevaisuudennäkymiään”, Salonen lisää.
Salkunhoitaja luonnollisesti seuraa erityisen tarkkaan niitä yhtiöitä, joiden suhteen hän on ottanut rahastosalkussaan suurimpia näkemyksiä.
Osinko – rahaa taskusta toiseen?
Jotkut sijoittajat pitävät tilinpäätöstiedotteen tärkeimpänä antina hallituksen osingonjakoehdotusta. Toisen koulukunnan edustajat taas sanovat, että osingonjaosta hyötyy vain verottaja ja että se on rahan siirtämistä taskusta toiseen.
Jälkimmäiset ovat teoriassa oikeassa, mutta käytännössä asia on monimutkaisempi. Ensinnäkin osinkoon vaikuttaa se, löytääkö yhtiö rahoille järkeviä investointikohteita. Jos ei, on väärin pantata sijoittajien rahaa yhtiössä. Osingonjaolla on myös indikaatioarvoa. Se saattaa kieliä paitsi menneen vuoden tuloksesta myös yhtiön arviosta tulevan vuoden kassavirrasta.
Miten sinä suhtaudut osinkoehdotukseen, Teemu Salonen?
”Osingonjakoehdotus on yksi keskeisistä tilinpäätöksen yhteydessä julkaistavista asioista. Se antaa osittain myös osviittaa yhtiön suhtautumisesta ja luottamuksesta tehdä tulosta tulevaisuudessa.”
Viesti tulevasta
Yksityissijoittaja Tom Lindström korostaa sitä, että osingonjakoehdotus ei ole pelkästään ehdotus edellisen vuoden tuloksesta omistajille maksettavasta osuudesta, vaan se sisältää sanattoman viestin johdon tulevaisuuden odotuksista.
”Osingon maksu vaatii myös oikeaa rahaa, joten esimerkiksi it-kuplan aikoihin pörssissä oli yhtiötä, joiden tilinpäätökset saattoivat näyttää suuria voittoja, mutta yhtiöt eivät maksaneet osinkoja. Tämä johtui siitä, että voitot olivat kirjanpidollisia eikä yhtiöiden liiketoiminnan kassavirrat olleet riittävän vahvoja, jotta yhtiöt olisivat voineet maksaa osinkoa”, Lindström huomauttaa.
Hän nostaa esiin kaksi viime aikojen kiinnostavaa osinkotapausta, Tikkurilan ja Baswaren.
”Viime kevään yhtiökokouksessa Tikkurilan hallituksen puheenjohtaja ilmoitti, ettei yhtiö laske osinkoaan yhden heikomman vuoden vuoksi. Tämä valoi uskoa sijoittajien, että kyseessä oli ainoastaan yksittäinen heikompi vuosi ja että yhtiön johto uskoi, että entinen kannattavuus saavutettaisiin.”
”Vastaavasti Basware alkoi ensin laskea osinkoaan ennen kuin yhtiö luopui osingon jaosta, vaikka yhtiö oli kannattava. Ilmeisesti yhtiön johto näki jo tummia pilviä taivaanrannassa huomattavasti ennen kuin tulos kääntyi. Osingon laskun ja maksusta luopumisen olisi pitänyt toimia varoitusmerkkinä sijoittajille”, Tom Lindström sanoo.
Viikon trio: Teemu Salosen pienyhtiösuosikit
Teemu Salonen hoitaa OP-Suomi- ja OP-Suomi Pienyhtiöt- rahastoja ja on yhdessä Antti Karessuon kanssa vastuussa kaikkien pienimpiin suomalaisyhtiöihin sijoittavan OP-Suomi Mikroyhtiöt -rahaston salkunhoidosta.
OP-Suomi Pienyhtiöt sijoittaa pääsääntöisesti yhtiöihin, joiden markkina-arvo on enintään 1,5 miljardia euroa. Viime vuonna rahaston arvo laski 18,1 prosenttia, kun vertailuindeksi painui 14,2 prosenttia. Pääomia salkussa on reilut 130 miljoonaa euroa, ja ne on jaettu noin 50 yhtiön osakkeisiin.
Vuodenvaihteessa OP-Suomi Pienyhtiöt -rahaston suurimmat sijoitukset olivat:
| Yhtiö | Paino |
| Metsä Board | 6,0 % |
| Konecranes | 5,8 % |
| Terveystalo | 5,0 % |
Lähde: Rahaston kuukausikatsaus. Tilanne 31.12.2018.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
